Millitalli

13/09/2026

SYKSYN VAKITUNNIT, ALKEISKURSSIT JA TENAVARYHMÄT KERÄILYSSÄ!

Kenelle: Reipas ja eläinrakas ulkoilmaihminen. Haluat ratsastusharrastukseltasi muutakin kosketusta hevosiin, kuin pelkkä ratsastaminen. Et pelästy kuraa, karvoja ja lantaa. Tulet vaatteissa, jotka saavat likaantua ja kastua. Haluat seurata hevosia laumassa ja oppia niiden elekieltä. Pääset seuraamaan varsojen kehittymistä syntymästään saakka luotettaviksi opetushevosiksi. Ehkäpä viiden vuoden kuluttua pääset sellaisen ratsun selkään, joka syntyi meille tänä kesänä ❤️

Missä: Millitallilla Pirkkalan Sorkkalassa lentokentän vieressä, nopeiden yhteyksien päässä.

Mitä saat aikuinen: Arkeesi kolmisen tuntia raitista ulkoilua huumorintajuisessa seurassa, jolloin ajatuksesi nollaantuvat arjesta, ja keskityt vain yhteistyöhön suomenhevosen kanssa.

Mitä saat lapsi: Opit eläinten kanssa yhteistyössä toimimista, sinnikkyyttä, sitkeyttä, pitkäjänteisyyttä, vastuuntuntoa, sääntöjen noudattamista, sosiaalisuutta, motoriikkaa ja kunto kasvaa. Saat rakkaita lapsuusmuistoja iki-ihanien shetlanninponien ja suomenpienhevosten kanssa, joita muistelet lämmöllä vielä vanhuksenakin, ja jotka opettavat viisaudellaan sinulle äärettömän tärkeitä taitoja elämääsi varten.

Mitä tarjoamme: Esimerkiksi vakitunti tasoisessasi ja toiveittesi mukaisessa ryhmässä kerran (tai useamman) viikossa, jolloin saat kokonaisvaltaisesti hoitaa ratsusi ennen ja jälkeen tunnin niin pitkään kuin haluat.

Paljonko tämä maksaa: 32 € / tunti (toinen viikkotunti 26 € ja kolmas 20 €). Syyskausi alkoi virallisesti vk 33, m***a pääset mukaan koska vain. Varaa paikkasi pian p. 0400366956
Lisätietoja: www.millitalli.fi Liity WhatsApp-sivulla kaikkiin itseäsi kiinnostavien aiheiden WA-ryhmiin!

06/09/2026

💙

Hyvää Suomenhevosen päivää!

Suomessa hevoset ovat toimineet ihmisten apuna työssä ja sodassa ehkä jo kivikaudelta saakka. Suomen hevosen on ajateltu polveutuvan pohjoiseurooppalaisesta yleisrodusta. Uusimmat tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että suomenhevosen läheisiä sukulaisia ovat vanhat itäiset rodut, jakutianhevonen ja mongolianhevonen, sekä Viron eestinhevonen ja Vienanmeren rannoilla elävä mezenhevonen.

Hevosen varhaista asemaa kotieläimenä tukee muun muassa se, että sanat ‘hepo’ ja ‘hevonen’ tunnetaan kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Samaten näiden kielten sanat ‘ratsu’ ja ‘ratsastaa’ ovat etymologisesti yhteneväisiä. Suomesta hevosen varusteita, kuten kuolaimia, on säilynyt keskiseltä ja myöhemmältä rautakaudelta. Esineiden säilyminen kertoo hevosten arvostamisesta. Hevosia haudattiin merkittävien miesten ja naisten mukana hautoihin.

Keskiajan Euroopassa hämäläiset ja karjalaiset tunnettiin hevosistaan ja hevosmiehistään. Hansakauppiaiden kerrotaan vieneen »Tamma-Karjalan» hevosia Keski-Eurooppaan asti. Vuonna 1229 paavi Gregorius IX myös tuskasteli kirjeessään sitä, että vuojolalaiset (gotlantilaiset) kauppiaat julkenivat myydä hevosia kastamattomille suomalaisille.

Kansanrunoissa hevosen alku on rautainen. Se saa alkunsa sepän pajassa hiidessä tai vuoren sisässä. Pään hevonen saa kivestä, kaviot kalliosta ja sääret raudasta. Selkä alkuvarsalle taotaan teräksestä. Väinämöisen kerrotaan ratsastavan taotulla hevosella, jonka selästä kyyttösilmä lappalainen ampuu hänet alkumereen. Tapahtuma aloittaa kertomuksen maailman synnystä.

Hevoset esiintyvät myös loitsuissa. Yleisin hevosloitsu on suojaus, jolla kesälaitumelle päästettyjä hevosia varjeltiin vaaroilta ja estettiin karkaamasta. Loitsuissa hevosta myös kutsutaan karkottamaan pahansuopia kateita ja auttamaan tietäjää työssään. Verenvuotoa seisauttamaan kutsutaan myyttinen »Hiiden varsa».

Kuva: Hevonen Puumalassa 1959. Lappeenrannan museot, Creative Commons BY 4.0.