16/02/2026
Olipa kerran… Sinä.
Olen vuosia kulkenut ihmisten rinnalla – kuunnellen, kysyen ja pysähtyen.
Ymmärsin jotain tärkeää:
me analysoimme työtä, tavoitteita ja tulevaisuutta –
m***a harva pysähtyy sanoittamaan omaa elämäänsä.
Siksi syntyi halu olla osana Olipa kerran -konseptia ja tehdä Olipa kerran sinä -kirjoja.
Kirja, jossa sinä saat olla päähenkilö.
Ilman roolia. Ilman suoritusta.
Tässä yksi kirjapalaute:
Miksi Olipa kerran Honkala -kirja oli niin mahtava asia ja kokemus:
Tässä yhdistyi ihmisen luontainen tarve analysoida omaa menneisyyttään teknologian avulla ja se teki tästä niin mielenkiintoisen kokemuksen.
Kun sain kirjan käsiini, minut valtasi valtava liikutuksen ja, valmiiksi tulemisen tunne ja se, että mun ajatukset syvältä sisältä on nyt kirjana, jota muutkin voivat lukea. Tämä Olipa kerran kirja oli mulle tosi tärkeä ja joskus myöhemmin se tulee olemaan jollekin toiselle myös tärkeä; ikään kuin tämä kirja nivoi yhteen menneen, nykyisyyden ja tulevaisuuden.
Se on hyvä sana tuo Olipa kerran -se antaa mahdollisuuden osoittaa kunniaa kenelle se kuuluu ja samalla tuoda esille se arvostus meistä ennen olleille.
Kirja toi myös tervettä ylpeyttä siitä mitä itse olen saanut aikaiseksi.
Maailma on siirtynyt kohti digitaalisuutta. m***a mikään ei korvaa käsinkosketeltavaa asiaa, jonka näet silmillä, tunnet käsillä. Kirjassa on myös kirjan tuoksu. Kirja on konkreettinen arvokas esine, jonka voit pitää esillä ja näkösällä.
Kirjan tekeminen järjesti asiat aikajanalle. Miten yksi asia johti toiseen asiaan. Se toi esille kaikki inhimillisen elämän tunteet. muistot, surut ilot, lapsuuden. Jollain tavalla koko elämän.
Kun kerrotaan omasta elämästä, se ei ole välttämättä helppoa. Hyvän ohjaajan eli Marin avulla tarinan kertominen ohjautui oikeaan suuntaan helpommin.
Suosittelen Olipa kerran -kirjaa niille, jotka ovat valmiita katsomaan taustapeiliin voidakseen katsoa myös tuulilasiin. Sellaisille, jotka uskaltavat heittäytyä ja olla rohkea pohtimaan omaa kuljettua matkaansa.
Jos elämäsi olisi kirja,
haluaisitko sen jäävän vain muistoihin –
vai kannettavan kansiin?
Nyt kysyn sinulta:
Jos sinun elämäsi olisi kirja,
mikä luku olisi nyt menossa?