18/08/2020
Minnesota Viltti jatkoi sunnuntaina taivaltaan St Hockey Tour Tampereen osaturnauksessa. Joukkue lähti päivään päättäväisenä kahden ottelun taktiikalla. Ensin viimeinen ottelu alkusarjasta pois alta ja sen jälkeen ensimmäisessä pudotuspelissä siististi laulukuoroon ilman suurempia ponnisteluja. Näin koko porukka pääsisi hyvissä ajoin kotiin sohvalle pötköttämään.
Kuten olemme jo useasti aiemmin huomanneet on Vilttiläisille ennalta sovittujen taktiikoiden noudattaminen keskimääräistä hankalampaa. Minnesota Viltti voitti ensin viimeisen alkusarjaottelun, sitten neljännesvälierän ja tämän jälkeen vielä puolivälierän. Välierässä joukkue alkoi vihdoin saamaan rytmistä kiinni ja oli puoliajalla jo 1-4 häviöllä. Helpottuneet ilmeet valtasivat vaihtoaition. Vihdoinkin kurimus päättyisi ja häpeällisen pitkäksi kasvanut voittoputki saataisiin katki. Toisella jaksolla kaikki meni kuitenkin kammottavasti pieleen. Joukkue kiri ensin tasoihin ja lopulta ohi. Lopputulos 6-4 ja Viltti turnauksen finaaliin.
Finaalissa vastaan tuli hallitseva Suomenmestari HC Puutuneet Jalat. Melko nopeasti kävi selväksi, että vastustajan nimi oli törkeä valhe. Jalat puuduksissa olleilla Vilttiläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia. Lopputulos 0-8 ja Viltille hopeamitalit kaulaan. Tämä tarkoitti myös sitä, että Minnesota Viltti selvitti kolmatta vuotta peräjälkeen tiensä Helsingin Kampissa pelattavaan lopputurnaukseen. Turnauksen jälkeen Koulukadun kentällä nähtiin yksi revitty klubitakki ja kiukusta kihisevä manageri.
"Tänä syksynä ei sitten Helsingissä nähdä. Puhuinko nyt jotenkin epäselvästi? Tänä syksynä ei sitten Helsingissä nähdä. Joukkueella oli turnaukseen lähdettäessä yksi homma. Onko liikaa pyydetty? Ei se nyt jumalauta voi olla niin vaikeeta. Ja sitten toi finaali. Jos me nyt kerran meinataan pelata kaikki pelit, niin pitäiskö sitten voittaa se viimenenki. Sekään ei näiltä jätkiltä onnistu. Nyt sieltä kannetaan kentältä mukaan jotain häviäjien hopeepokaalia. Minäkö siitä pokaalista sitten pölyjä pyyhin ympäri vuoden? Mitä? Epäilen vahvasti sitäkin asiaa. Viimenen oljenkorsi tässä on, että Uusimaa pistetään taas lockdowniin. Pitää varmaan soittaa Sannalle. Se on kuitenkin mun vanha rippikoulukaveri." Puhisi silminnähden tuohtunut GM Grundström turnauksen jälkeen.
Minnesota Viltti pelasi siis turnauksessa täydet kahdeksan ottelua. Näiden ottelujen aikana sattui ja tapahtui kaikennäköistä. Tässä turnauksen highlighteja satunnaisessa järjestyksessä.
Khelil Gort - Nilkkarallit läpiajossa
Ensimmäisen päivän viimeisessä ottelussa Khelilillä oli selvästi maalinnälkää. "Kortti" kyttäsi aikansa mahdollisuutta ja lopulta pääsi murtautumaan läpiajoon. Kortti lähti ennakkoluulottomasti harhauttamaan maalivahtia, mukkasi maalivahdin eteen ja onnistui lopulta jollain ilveellä nostamaan pallon mahallaan maaten verkkoon. Uskomaton suoritus.
Antti Pakarinen - Miekkaa tuppiin
Viltti-paitaan viikonlopun turnaukseen pikahälytyksen saanut Antti Pakarinen onnistui turnauksen aikana kolmesti maalinteossa. Jokaisella kerralla "Zubru" turvautui maalin jälkeen patenttituuletukseensa. Mikään ei ole niin kaunista, kun päästä puttaamaan tyhjiin ottelun 9-1 johtomaali, ottaa tuima tuijotus katsomoon ja laittaa maila kuvitteelliseen koteloon vyötärölle.
Iiro Kotkaslahti - Kielletty hyökkäysalue
Kapteeni Kotkaslahti on Viltin puolustuksen tukipilari. Iiro loistaa kaksinkamppailuissa ja purkupalloissa, m***a pehmeät kädet eivät ikinä ole olleet Iiron vahvuus. Tämän vuoksi Viltin pelikirjassa lukee isoilla punaisilla kirjaimilla, että Iiro ei saa missään tapauksessa ylittää kentän keskiviivaa. Ensimmäisessä pudotuspeliottelussa Iiro kuitenkin heitti kaikki mahdolliset kiellot romukoppaan. Kapteeni sai pallon omalla alueella, rynnisti vastustajien läpi hyökkäyspäähän ja antoi takatolpille tyhjiin sellaisen syötön mistä edes Riekon Toni ei voinut epäonnistua. Tämän jälkeen Iiro tuli vaihtoon ja lupasi nöyrästi, että ei enää ikinä tee moista temppua uudestaan.
Tuhma-Pappa - Cost to Cost
Ensimmäisen päivän viimeisessä ottelussa Pappa Lehtonen sai pallon omalla alueella. Tästä alkoi sellainen näytös, että vastustajan pelaajat eivät vieläkään ole varmoja mitä tapahtui. Pappa harhautti ensin aste-harhautuksella yhden vastutajan, sitten toisen, sitten kolmannen ja lopulta tarjoili syötön takatolpille täysin tyhjään maaliin, mistä joukkuetoveri kuitenkin onnistui sutimaan ohi pallosta. Tuhma-Pappa tuli vaihtoon ja lupasi seuraavalla kerralla syöttää paremmin.
Minnesota Viltti joutuu siis kerran vielä kokoamaan rivinsä ja matkustaa syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Helsingissä pelattavaan lopputurnaukseen. Tästä ei onneksi voi pelit enää jatkua vaan turnaus jää varmuudella tämän vuoden viimeiseksi. Jäämme siis odottamaan Managerin verenpaineen laskua ja palaamme asiaan kahden viikon kuluttua.
