30/08/2026
Voidaanko puhua hetki arvoista? Nyt tulee pitkä räntti: Tässä kuvassa on oman kasvimaan härkäpavuista härkäpapupihvit ja uunijuureksia. Punajuuren jos saa omasta pihasta niin se on onnea se. Pyhää esteettistä intoa tämmöinen. Myös ystävän vuohista samalta kylältä fetaa. Seuraavassa kuvassa echina forte, joka on kaunis ja parantava. Sitten itsepoimittuja kanttarelleja kävelymatkan päästä kotonta. Kävin poimimassa tyrnejä ystävän puskista. Sitten on outokoira joka sullo itsensä koriin. Kissani joka haluaa nukkua ihan liki. Tärkeimmästä ei ole kuvaa, kun sain tänäkin viikonloppuna seurata nuorten touhuja kotona, musiikki meininkiä ja ystävyyttä. Lisäksi ihan vaan viikon sisällä olen saanut toteteuttaa projektejani, kirjoittaa, lukea, urheilla ja kohdata kiehtovia, älykkäitä ja valloittavia ihmisiä. Koen olevani about maailman rikkain etuoikeutettu muija. Silti surettaa: Suomen(kin) ylikulutuspäivä meni aikapäiviä sitten, metsät palaa, somen kun aukaisee niin aikuiset ihmiset kiusaavat ja uhkailevat toisiaan. On sotia, kansanmurhia, riistoa, valehtelua, lobbausta, kavallusta, vihapuheen normalisointia.. kaikkea tätä mitä ihmiset tuppaa vuodesta toiseen tekemään. Miksi? Mikä meillä on hätänä? Mikä oikeesti merkitsee? Mitkä on epäarvoja, joiden perässä ei pitäisi juosta? Mitä me voidaan tehdä? Joogapunkki haluaa yhteisöllisyyttä, kestävää kulutusta ja kulttuuria, oman vastuun kantamista myös mogista, kohtuutta, kaiken kyseenalaistamista, oppimista. Maailma on niin täynnä pakahduttavan hienoja juttuja niin miksi me ollaan niin kusipäitä? Voidaanko huolehtia nuorillemme , että jatkossakin on luontoa ja kulttuuria mistä nauttia. Ja joo tiedän, että jos kaikkilla olisi näinkään hehtaaria kun mulla niin maailman sietokyky ei riittäisi. Jaa mulle ja someen pieniä kauniita arvoja oliko liikaa hippiä tekstiä? 💜
