27/02/2017
Hiljaiselon jälkeen, kun itselläni kausi on lopulta päässyt kunnolla vauhtiin tavallista myöhemmin on hyvä miettiä mennyttä ja tulevaa. Kauden lähtökohdat olivat erilaiset, johtuen eri syistä, m***a sen aikana olen kasvanut niin urheilijana kuin ihmisenä, mistä on saanut paljon oppia tulevaan.
Viikonloppuna osallistuin Napapiiri-hiihtoon 50km, joka oli onnistunut reissu kaikinpuolin. Haastavista olosuhteista huolimatta kisan noviisina onnistuin tavoitteessa, joka myös paljasti itselleni, että suunta on oikea ja ilman vastoinkäymisiä loppukaudesta tulee vielä parempi.
Tämä kausi on viimeistään osoittanut itselleni miksi numerolapun päälle laittaminen on parasta mitä minulle on tapahtunut. Hiihto on tulosurheilua, m***a itse olen oppinut, että ei ne tulokset vaan ne fiilikset maalissa, kun on ylittänyt itsensä, saavat minut jatkamaan tätä rakasta lajia yli vastoinkäymiset. Minusta ei välttämättä tule parasta, m***a kaikkeni aina annan, kun numerolappu on rinnassa.
Haluan myös kiittää jo valmiiksi niitä tukijoita, joiden ansiosta saan tehdä sitä mitä haluan eli hiihtää. Kaikille vielä maininta, että nauti onnistumisista ja kasva vahvemmaksi epäonnistumisista. Sieppijärven Sisun hiihtäjänä voin sanoa, että tämä ei jää tähän.
