20/03/2026
Periksi ei anneta
- Yhdellä kädellä ihmeisiin
Ovi toisensa perään aukeaa, kun kierrän Suomen kuntia. Olen päässyt tutustumaan mitä erilaisimpiin paikkoihin ja ihmisiin. Kaikki ovet eivät kuitenkaan aukene ja se huolettaa etenkin siltä kantilta, kun kaikkien tutkimustenkin mukaan lasten ja nuorten liikkuminen on merkittävästi vähentynyt. Olen saapunut Pirkanmaan maakunnassa sijaitsevaan kuntaan, jossa on 6236 asukasta. Vireä ja eteenpäin katsova Pälkäne sijaitsee Tampereen seutukunnassa ja kunnassa on monia hyviä liikuntapaikkoja. Yksi näistä on upea Kostia-Areena. Sinne ei kuitenkaan päässyt keskellä päivää sisään ja sama juttu on monien urheilukenttien ja lukuisten muiden urheilupaikkojen suhteen. Tämä ei siis todellakaan ole kritiikki Pälkänettä kohtaan, vaan ongelma lähes koko Suomessa. Viime keväänä olin tutkimusmatkalla Ruotsissa ja siellä liikuntapaikat ovat auki yötä päivää.
Se siitä ja toivottavasti muutoksia on tulossa. Näillä ajatuksilla jatkoin Pälkäneellä tutustumista ja yhtäkkiä huomasin, että olen lähtemässä jo kävelemään kolmatta tietä tai polkua, joka on nimetty jonkun paikallisen suuruuden mukaan. Kestävyysjuoksija Väinö Sipilällä on oma tie, pikaluistelun olympiamitalisti Toivo Salosen tie vie urkeilukentälle ja tuorein kunnianosoitus löytyy Syvänharjun kuntoradalta, johon on nimetty Jouko Gripin mukaan polku.
Mikä mies sitten on Jouko Grip. Siitä lähdin ottamaan selvää Pälkäneen ja Valkeakosken rajalle. Minulle paljon urheilua lapsesta asti seuranneena nimi oli tuttu jo 90-luvulta asti. Kyseessä on Suomen historian yksi menestyneimpiä vammaisurheilijoita. Grip on valittu Suomen Paralympiakomitean paraurheilun kunniagalleriaan. Kyseessä on siinäkin mielessä harvinainen suomalainen urheilija, että hän on voittanut olympiakultaa niin kesä kuin talviolympialaisissakin.
Ajan Jouko ja Merja Gripin tontille jo toisena päivänä peräkkäin. Ensimmäisellä kerralla muistin ajan väärin, joten nyt oli edessä uusi yritys. Sen verran on itsellänikin tullut ikää etten ajanut välissä Ouluun. Jouko kertoo, että on syntynyt tällä samaisella
tontilla. Eli kauas ei ole mies kotoaan lähtenyt, m***a etenkin urheilun kautta maailma on avartunut ja Jouko on nähnyt todella paljon eri maita sekä kulttuureja.
Monenlaista kunniaa
Joukon elämä koki jo neljän vuoden ikäisenä täyskäännöksen, kun toiseen käteen tuli polio ja hänen vasen kätensä halvaantui. Myöhemmin elämä heitti vielä toisen ison esteen polulle, m***a siitä lisää myöhemmin. Jouko tuumaa nöyrästi, että "vedin ennen sitä kuitenkin melko kovan uran". Yksisauvaisten hiihdossa oli kymmenen vuoden jakso, jolloin kukaan ei mennyt kovempaa kuin Pälkäneen raketti. Saman tien minun eteen tuodaan ikään kuin todisteeksi esite, jossa on käyty läpi Joukon uran kaikki parhaat saavutukset. Kaikkiaan matkaan on tarttunut yhteensä 18 paralympiamitalia, joista 12 kultaisia. Kun laskuihin otetaan myös MM- ja EM mitalit, nousee arvokisamitaleiden määrä 41:een (26 kultaa, 8 hopeaa ja 7 pronssia). Pälkäneen urheilupuiston liepeiltä Kostia-Areenan pihalta löytyy näköispatsas, Torinossa 2006 Jouko nostettiin kansainvälisen paralympiakomitean Paralympic Hall of Fameen, vuonna 2020 hänet valittiin Suomen Paralympiakomitean paraurheilun kunniagalleriaan ja Gripille on myönnetty vuonna 2016 valtion urheilijaeläke.
Legendaa kuunnellaan
Jutun teon hetkellä on käynnissä paraympialaiset Italiassa. Jouko kertoi seuraavansa aktiivisesti kisoja. Harmitusta aiheuttaa, että Suomen joukkueessa ei ollut kuin muutamia kisaajia. Joukkueet ovat rajusti pienentyneet Joukon urheilu-uran ajoista. Inkki Inolan hopeinen hiihto näkövammaisten sarjassa oli yllätys ja tämä mitali sai Joukonkin hyväntuuliseksi. "Inolan hiihtokunto oli kohdillaan. Hieno kun mitali tuli Suomeen". Jouko oli juuri ennen kisoja yhteydessä Inolan valmentajaan Tuomas Törröseen, joka ehti olla muutaman vuoden Suomen valmennuksessa mukana jo Joukon uran aikana. Kuulumisia on aina mukava vaihtaa ja varmasti legendan mielipiteilläkin on edelleen isosti painoarvoa.
Jouko on tosi huolissaan, kun liikkuminen on yleensäkin vähentynyt ja sitä kautta harrastajia on ollut vaikea saada mukaan ihan kaikkiin lajeihin. Hyötyliikuntaa on nykyään vähemmän ja esimerkiksi Jouko käveli kuusi kilometriä kouluun ja takaisin, joten siinäkin luotiin jo kovat pohjat. Ainoat huvit oli kun pääsi talvella suksille tai leikit pihalla. Nykyään vaihtoehtoja on satoja ja yhtenä isoimpana ongelmana on älylaitteet joiden parissa menee luvattoman paljon aikaa. - Maailma on muuttunut todella paljon. Minäkin voitin yhdellä sauvalla kaikki kouluaikoina, joten kyllä ihminen pystyy mihin vaan haluaa. Puitteita ei ollut, vaan ne rakennettiin itse. Kerran yksi kaveri meni mun edellä ja teki lapiolla latua, jotta pääsin hiihtämään. Hurjaa touhua, m***a sitkeys kannatti ja Jouko nousi olosuhteista huolimatta maailman huipulle!
Haku-Veikko ja Tankki
Joukon ylivoimaisesti suurin esikuva oli mestarihiihtäjä Veikko Hakulinen. Kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari asui ihan Joukon naapurissa. - Juttelimme usein hiihdosta ja voiteluun Veikko kysyi ohjeitakin. Joukon valmentajana toimi 1500 metrin maailmanennätysjuoksija Olavi "Tankki" Salonen. Eli voi hyvällä syyllä sanoa, että Joukon uran varrella on riittänyt legendoja joilta on saanut ohjeita.
- Tankki valmensi minua suunnilleen kymmenen vuotta ja silloin kyllä opin mitä urheilu on, kun sitä tehdään tosissaan. Tankkiin ja moneen muuhun legendaan pääsen käsiksi, kun saan eteeni ison kasan mustia leikekirjoja joihin on liimailtu paljon juttuja Joukon uran varrelta. Tämä on ollut Joukon ja Merjan yhteinen projekti. Hienot jutut, otsikot ja henkilöt vievät minut kuin johonkin toiseen maailmaan ja yhtäkkiä huomaan, että puoli tuntia on mennyt kuin vilauksessa tutkiessani leikekirjoja. Niistä käy myös Joukon monipuolisuus ilmi ja huomaan, että jalkapallossakin Jouko on ollut hyvä.
Jouko on nähnyt monenlaisia paikkoja ja päässyt urheilun kautta mukaan paikkoihin, joihin ei olisi tullut muuten mentyä koskaan. Yksi eksoottisimmista paikoista oli lähellä Mongolian rajaa sijaitseva Siperia. - Kyllä siellä tarkeni ja vieläkin tulee väristyksiä, kun sitä paikkaa miettii. Moniin paikkoihin Jouko ja Merja ovat menneet myös yhdessä ja varmasti hienoin tapahtuma on ollut Linnan Juhlat. - Syötävät oli hyviä, ruokaa oli paljon, tanssittiin siellä ja ihmisiä oli ihan älyttömästi. Oli sekin mukavaa, kun ihmiset tulivat juttelemaan ja olivat seuranneet Joukon matkaa. Gripit ovat käyneet itsenäisyyspäivän vastaanotolla peräti kolmen presidentin aikana. Kättelyt on hoidettu niin Urho Kekkosen, Mauno Koiviston kuin Tarja Halosenkin kanssa.
Oma polku
Syvänharjun kuntoradalle lähtee polku, jota on mukava kävellä. Ihan itse sen testasin. Eikä se ole mikä tahansa polku. Vuonna 2018 se nimettiin Jouko Gripin poluksi. Jouko on tosi kiitollinen Pälkäneen kunnalle tästä kunnianosoituksesta. - Se oli hieno tilaisuus ja Nuijantalolla oli vielä pitkät kahvittelut ja hienoja puheita. Videokin tapahtumasta löytyy ja samalla katsomme myös monia muita videoita, joita Joukosta on tehty.
Vuonna 2011 Jouko Grip oli jälleen kovan paikan edessä, itseasiassa kovemman kuin kertaakaan urheilu uralla. Jouko sai diagnoosin sairaudesta nimeltä Parkinsonin tauti, jota mm. legendaarinen nyrkkeilysuuruus Mohammed Ali aikoinaan sairasti. Jouko kertoo, että kunto vaihtelee päivittäin ja todennäköisesti kova urheilutausta on vaikuttanut siihen, kun sairaus on edennyt hitaasti. Jouko ei ole jäänyt surkuttelemaan, vaan on jatkanut elämää eteenpäin ja tämäkin juttutuokio osoitti sen, että virtaa on vielä jäljellä. Jouko olisi antanut jonkun mitaleistaan minulle muistoksi, m***a teimme diilin, että saan sen sitten vasta kun tytötkin on mukava. Itseasiassa ajattelin käydä joku kesä vetämässä Pälkäneellä triathlon kisan ja sen jälkeen hakea sitkeältä sissiltä palkinnon ja ennen kaikkea käydä kuuntelemassa Joukon ja Merjan elämänmakuisia juttuja.
Isot kiitokset Jouko ja Merja. Oli suuri kunnia tavata teidät ja kuulla teidän tarinaanne. Kiitos myös kaikille muille joita kohtasin Pälkäneellä ja myös sille Viialan herrasmiehelle, joka oli tullut pälkäneen torille myymään leipää ja kaikenlaisia herkkuja. Munkkipussi tarttui mukaani.
Seuraava kohde on vain reilun 50 kilometrin päässä, jossa tapaaminen järjestyi pappilassa. Ei muuta kuin kirkkokahville ja jutun päälle.
"Elämässä pitää olla aina tavoitteita"
- Jouko Grip, Suomen kaikkien aikojen menestynein paraurheilija
Biisivalinta:
https://youtu.be/TexdhSnxpAU?is=R3tlCQrKDbAi6GDS
Linkit:
https://youtu.be/zDtER2vWpdk?is=XlOPtqK_xBB95a1-
https://youtu.be/Jqz5OSBYusM?is=nwIEjTQ4RQt4bYzQ
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000005551841.html
https://www.palkaneenluja-lukko.net/
TOP 3 kohteet Pälkäne:
- Joukon lista
1. Syrjäharju
2. Kostianvirta
3. Tuulimylly
4. Aapiskukko, hyvä ruokapaikka
5. Suttisen tila.
6. Grönvikin viinitila
7. Katajan lihakauppa
8. Niitty Seppälän kesätori
TOP 3 urheilijat Pälkäne:
1. Jouko Grip, Paraurheilija
2. Toivo Salonen, Pikaluistelu
3. Väinö Sipilä, Kestävyysjuoksu
TOP 3 Tapahtumat:
1. Garage Bar & Studio, jossa käy esiintyjiä kuten Happoradio, Uniklubi, Dingo ja Noora Louhimo
2. Pälkäneen Kesäpäivät
3. Kukkia Triathlon (Kesän rennoin liikuntatapahtuma Pälkäneellä, Luopioisten kyläkeskuksen ja Kukkia- järven kauniissa ympäristössä. Tapahtuma on suunnattu kaikentasoisille triathlonin harrastajille)
Pälkäne liikkuu:
Pälkäneen Luja-Lukko:
Vahvimpana lajina on lentopallo, jossa seuran miehet pelaavat ykkössarjassa.
Muita lajeja ovat salibandy, koripallo, suunnistus, yleisurheilu, luistelu, jääkiekko ja jalkapallo.
Muita urheiluseuroja tai yhdistyksiä ovat Käkigolf, Ratsastusseura PR-88, Ratsastusseura KR-Team, Islanninhevosystävät Alsaela, Kaukkalan Ratsastajat ja Tupenpurijat, joka on luotu vuonna 2016 auttamaan lapsia, nuoria, aikuisia ja perheitä liikkumaan, kuntoilemaan ja harrastamaan sekä luomaan mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan ja harrastamiseen.
Knoppitietoa:
Mikäli haluat jumpata nyt kevään ja kesän tullen ulkona, niin otapa yhteyttä! Pelkkää hyvää kuulin ❤️💪
https://www.sporttipollari.fi/fitout-kevat2026?fbclid=IwdGRzaAQo2QNjbGNrBCjY8GV4dG4DYWVtAjExAHNydGMGYXBwX2lkDDM1MDY4NTUzMTcyOAABHrntVAWKUm8XDUr1CpVGs_wf-630kiDDu4G3qP2RES_unulBeNemk9E_yrt1_aem_o8Ap6_mmVXbsele3rJeiSQ&sfnsn=wa
Pälkäneläisten liikkujien ominaispiirteistä tärkeimmät ovat sisukkuus ja harjun takia ollaan kovakuntoisia.
Pälkänettä tunnetuksi urheilemalla ovat pikaluistelussa olympiapronssia vuonna 1956 voittanut Toivo Salonen, kestävyysjuoksija Väinö "Pälkäneen orhi" Sipilä, jääkiekkovalmentaja Erkki Saarinen, ampumahiihtäjät Keijo Tiitola, Kari Kataja ja Visa Anttila, jääkiekkomaalivahti Riku Helenius, luistelija Pekka Lattunen, kiekonheittäjä Tanja Komulainen, voimannostaja Anna-Liisa Prinkkala, pikajuoksija Leena Sipilä sekä tietysti Suomen historian menestynein vammaisurheiliija Jouko Grip.
Muita tunnettuja pälkäneläisiä ovat lastenkirurgi Matti Sulamaa, kirjailija Marja Järvinen, ravintoloitsija Sedu Koskinen, näyttelijä, muusikko ja koomikko Heikki Silvennoinen sekä muusikko Teemu Mäntysaari.
