01/12/2020
Erittäin hyvä kirjoitus ja tämän takana seisoo myös Huuma Gym Karhula :)
Kuntokeskukset ovat osa COVID-19 ratkaisua – ei ongelmaa
Kuntokeskukset ovat vilahdelleet koronauutisoinnin otsikoissa ja kuvituskuvissa, vaikka ne mainittaisiin
artikkelissa vain ohimennen osana muuta kokonaisuutta. Ne nousevat myös esiin keskusteluissa, joissa
pohditaan rajoituksia koronavirusepidemian hallitsemiseksi. Kuntokeskuksia ei kuitenkaan ole
tutkimuksissa todennettu muita paikkoja riskialttiimmiksi - päinvastoin. Hyvä lihaskunto parantaa
vastustuskykyä ja vähentää infektioalttiutta, vaikuttaa myönteisesti kaikkiin fyysisen terveyden
mittareihin sekä lisää stressinsietokykyä ja psyykkistä jaksamista.
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kuntosaliharjoittelu on korona-aikanakin turvallinen
liikuntamuoto, kunhan tarvittavia turvatoimia noudatetaan. Viime kesänä USA:ssa tehtiin laaja
vertailututkimus noin 2.800 amerikkalaisen kuntosalin ja -klubin asiakkaiden keskuudessa. Tutkimus kattoi
lähes 50 miljoonaa kuntosalikäyntiä ja kävijöistä vain 0,0023 prosentilla oli todettu koronatartunta. Se on yli
500 kertaisesti vähemmän, kuin USA:n väestöllä yleensä. Samansuuntaisia tutkimuksia on tehty mm. IsoBritanniassa, Australiassa ja naapurimaassamme Norjassa. Ei ole syytä olettaa, että Suomessa asiat olisivat
toisin, etenkään kun kuntokeskukset ovat täällä lähtökohtaisesti väljempiä ja käyttöasteeltaan matalampia
kuin ulkomaiset verrokkinsa.
Jokainen kuntokeskustoimija ottaa turvallisuus- ja hygieniamääräykset hyvin vakavasti ja jakaa yhteisen
huolen yleisestä koronavirustilanteesta. Aiheesta keskustellaan alan sisällä, tutkimuksia ja
asiantuntijalausuntoja seurataan tiiviisti ja uusia käytäntöjä jalkautetaan keskuksiin ketterästi. Kaikissa
keskuksissa on tehty toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi.
Rajoitusten ja turvatoimien keskellä on tärkeää ymmärtää, että hyvä kunto ja terveys, ovat asioita, joita ei
voi varastoida. Ne vaativat säännöllisiä tekoja ja päivittäisiä hyviä valintoja. Me kuntokeskusalalla olemme
sitoutuneet mahdollistamaan nämä teot, turvallisuusnäkökohdat huomioiden.
Tässä ajassa fyysisen terveyden rinnalla korostuu vahvasti myös psyykkinen terveys. Kuntosalijäsenten
palautteissa toistuu viesti siitä, että harjoittelu auttaa jaksamaan korona-aikaa. Se lievittää stressiä ja antaa
hyvää oloa ja energiaa arkeen. Viikoittainen treeni kodin ulkopuolella on monelle yksi harvoista asioista,
joka irrottaa ajatukset hetkeksi huolista ja epävarmuudesta.
On ristiriitaista, että ala, jonka päätehtävä on edistää ihmisten terveyttä, nostetaan keskustelussa osaksi
ongelmaa. Tartuntojen torjumisen ohella tautia tulisi tarkastella myös paljon laajemmasta näkökulmasta.
Jatkuvasti lisääntyvät elintapasairaudet, kuten Suomessakin yleiset ylipaino ja kakkostyypin diabetes, ovat
pahentaneet koronapandemian vaikutuksia eri puolilla maailmaa.
Ei ole syytä leimata kuntokeskuksia ja niissä treenaavia ihmisiä vastuuttomiksi, vaan ennemmin miettiä,
miten yhä useampi saadaan jatkossa säännöllisen, terveyttä edistävän liikunnan piiriin. Kuntokeskusala on
osa suurempaa ratkaisua nyt, ja pandemian jälkeen.
Johanna Riihijärvi, Toimitusjohtaja, Kuntokeskus Liikku Oy
Jyrki Hannula, Toimitusjohtaja, EasyFit- ja LadyLine-kuntokeskusketjut
Jari Lamminen, Liiketoimintajohtaja, Fysioline Oy
Tomi Peltonen, Hallituksen puheenjohtaja, Ole.Fit-kuntokeskusketju
Veikko Sinisalo, Toimitusjohtaja, Podium Gym Solutions Oy
P-C Nordensved, Toimitusjohtaja, SprinkFitness Oy
