18/02/2021
Jatketaan viime vuotista historiatarinaani mielikehoharjotteiden parissa. Vuorossa kiinnostukseni mindfulnessiin.
Aikoinaan harjoitin meditaatiota lähes säännöllisesti usemman vuoden ajan. Tein tuolloin usemman tyyppisiä meditaatioharjoituksia, kunnes totesin ettei meditaaatio sovi itselleni. Suurimmat ongelmat olivat siinä, että koin meditaation vieraannuttuvan liikaa normaali olotilasta ja myös harjoitteiden luonne ei ollut sopiva omalle aivorakenteelle. Kokemukseni myötä ymmärrän, jos jollain ihmisellä "karkaa muumit laaksosta" meditaatioharjoituksen yhteydessä. No omat muumini eivät karanneet, m***a ymmärrän rajatiloja jonkin verran paremmin nyt.
Arvokas kokemus kaiken kaikkiaan ja tuon myötä ymmärsin, ettei ole harjoitusta mikä sopii aivan kaikille, oli sitten kyse fyyisestä kuin psyykkisestä harjoituksesta.
Yinjoogan hengityksen seuraamisten ja kehon havainnoimisen myötä, koin harjoituksen lisäävän levollisuutta ja mielenrauhaa. Tästä heräsi jälleen kiinnostus, myös puhtaasti mielen harjoituksen alueelle. Josko nyt useamman vuoden tauon jälkeen uskaltaisi jälleen kokeilla meditatiivista harjoitusta.
Aloitin Mindfulness-ohjaajakoulutuksen ensimmäisen kerran vuonna 2019 keväällä. Totesin kuitenkin silloin sekä ajan puutteen takia että vanhojen meditaatiotraumojen puskiessa pintaan, ettei ajankohta ollut sopiva. Uudelleen saman koulutuksen aloitin vuonna 2020. Nyt kaikin puolin paremmin varustautuneena.
Koulutuksen myötä ymmärsin mindfulness harjoitusten olevan paljon muutakin kuin vain pelkkää hengityksen seuraamista. On hyvin erityyppisiä harjoituksia, joita voi soveltaa eri tilantesiin ja eri ihmisiin. Joillekin toimii kehon havainnointi, kun taas jollekin ajatusten tarkkailu on helpompi harjoitus ja sitten on lukemattomia muita variaatioita.
Olen iloinen, että kävin koulutuksen loppuun. Koulutus antoi lisää keinoja tietoisuuden havainnointiin ja ymmärrystä mikä harjoitus itseäni puhuttelee tällä hetkellä.
Loppujen lopuksi mindfulness harjoitukset eivät ole vain erillisiä harjoituksia, vaan ne ovat myös osa elämää ja arkea: omien ajatusten ja kehon tuntemusten rehellistä tunnistamista ja läsnäoloa. Kuva: Miika Hämäläinen