Kauhajoen uimahalli valmistui hyvin ennakkoluulottomasti toteutettuna syyskuulla 1970. Uimahallia on peruskorjattu ja laajennettu 1980-luvulla siten, että uimahallin yhteyteen valmistui urheilutalo (II-vaihe) v.1987 ja tennishalli sekä kaksi squash-hallia (III-vaihe) v.1989. Uimahalli-urheilutalo on ollut aina merkittävä liikuntakeskittymä Kauhajoen vapaa-aikakeskuksessa, joka kehittyi eritoten myös muilta ulkoliikunta- ja virkistysalueiltaan 1980-luvulla.
2000 -luvun alussa alkoi vanhan uimahallin (30-vuotinen historia) tarkempi peruskorjauksen ja laajennuksen suunnitelmien "urakointi". Uusi virkistysuimala - monen kompromissin tulos - valmistui ja otettiin käyttöön 19.5.2003. Vihkiäisjuhlaa vietettiin kuukausien koekäytön jälkeen 3.12.2003 ja virkistysuimala-urheilutalo sai pidetyn nimikilpailun jälkeen nimekseen Virkku. Uimahallista virkistysuimalaksi:
- Peruskorjattavia tiloja oli 1035 hyötym2 ja laajennusten hyötyalaksi jäi yhteensä 583 m2. Virkistysuimalan perusratkaisut hankesuunnitelman mukaan:
- Laajennukseen sijoitetut uudet altaat ovat lasten kahluuallas, opetusallas, yhdistetty vesivoimistelu- ja terapia-allas sekä pieni poreallas. Vesivoimistelu- ja terapia-altaan yhteydessä sijaitsevat myös vesihierontapisteet.
- Vanhalla puolella (uimahalli), pesutilojen läheisyyteen, rakennettiin kylmäallas ja iso uima-allas peruskorjattiin.
- Toisessa kerroksessa sijainneet pukutilat siirrettiin allastilojen tasalle, Urheilutien puolelle rakennettuun laajennusosaan. Pesu- ja saunatilat peruskorjattiin ja muutettiin siten, että niitä voivat käyttää myös liikuntarajoitteiset.
- Pääsisäänkäynti ja sisääntuloaula muutettiin käytännöllisemmiksi niin asiakkaiden kuin valvonnankin kannalta.
- Pääosa toisen kerroksen vanhoista pukuhuonetiloista muutettiin uimahalliosaa palvelevaksi ilmanvaihtokonehuoneeksi, lisäksi ko. tiloihin sijoitettiin kokoustila ja WC. Katsomo kunnostettiin ja uimahallin länsipäädyssä olleesta asunnosta tehtiin vuokratilat yrityskäyttöön. Kompromisseja ja mietintää rakennusvaiheiden aikana:
- Erillinen puku- ja pesuhuoneyksikön puute, mikä estää uimalan käytön tilanteessa, jossa liikuntarajoitteisella on eri sukupuolta oleva avustaja. Pääpiirustusten laadinnan jälkeen, mietittäessä yleensä kustannuksia pienentäviä ratkaisuja, todettiin, että välttävä ja kustannuksia nostamaton ratkaisu edellä mainittuun pulmaan löytyi, kun jätettiin vanha hissi paikalleen ja muutettiin miesten invapukutila tarkoitusta varten. Omatoimisilla ja samaa sukupuolta olevan avustajan kanssa uimalaan tulevilla liikuntarajoitteisilla on toimintamahdollisuudet yleisissä puku- ja pesutiloissa.
