16/03/2023
💪🏻
Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön esityksestä 157 kesälajin kärkiurheilijalle myönnettiin helmikuussa merkittäviä harjoittelu- ja valmennusapurahoja. Lauantaina 20 vuotta täyttävä Lauren Hallaselkä on seuramme historian ensimmäinen urheilija, jonka nimi löytyy apurahalistalta. Tulevina vuosina Laurenilla on mahdollisuus tavoitella naisuimahyppääjien absoluuttista kansainvälistä kärkeä.
Sanotaan, että potentiaalin ennustaminen on vaikeaa. Lauren aloitti tavoitteellisen harjoittelun taitolajia ajatellen verrattain myöhään, 10-vuotiaana. Vaaleatukkainen tyttö bongattiin Uimastadionilta lasten kilpaharrastusryhmästä harjoittelemasta käsinseisontaa, joka näytti siltä, että sitä olisi harjoiteltu jo m***a vuotta. Altaalla tekniikkavirheitä oli vielä paljon, eikä hyppyrepertuaari ollut kummoinen. Olisi ollut helppo todeta, että vaativan taitolajin aloittaminen on liian myöhäistä.
Taitolajeista ja urheilijan potentiaalista puhuttaessa oleellisia asioita on paljon. Uimahypyissä yksi merkittävä fyysisen puolen potentiaalia ennustava tekijä on kyky tekniikkamuutosten tekemiseen. Riittävien nopeus- ja voimaominaisuuksien lisäksi uimahyppääjältä vaaditaan muun maussa hyvää tasapainoa, motorista erottelu- ja yhdistelykykyä, avaruudellista hahmottamista, akrobaattista taitoa, ketteryyttä ja äärimmäistä liikkuvan kehon hallintaa. Sinnikkyyden ja päämäärätietoisuuden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Eikä sitä, miten tärkeää on jatkaa huipulle tähtäävää harjoittelua riittävän pitkään – harvempi saavuttaa oman maksimaalisen tulostasonsa teinivuosina, ja uimahypyissäkin maailman huipulla nähdään jopa yli 30-vuotiaita urheilijoita.
Nuorten urheilijoiden tulostasosta ei useinkaan vielä voi päätellä urheilijan tulevaisuuden potentiaalia. Hyvät kilpailutulokset motivoivat lasta ja kasvattavat itseluottamusta, ja ovat sinänsä tärkeä lenkki ketjussa. Heikommat tulokset lapsuusvaiheessa eivät kuitenkaan välttämättä merkitse vähäisempää potentiaalin määrää, sillä varhaisessa vaiheessa tulostasoon vaikuttaa niin m***a erilaista tekijää.
Vähitellen Laurenin harjoitusmäärät kasvoivat ja hyppyrepertuaari laajeni. Kun Lauren oppi uuden hypyn, hän oppi sen laadukkaasti saavuttaen nopeasti korkeita pisteitä kilpailuissa. Myöhään aloitetusta hyppyurasta huolimatta jo ensimmäisenä B-vuonna 14-vuotiaalle aukesi finaalipaikka nuorten EM-kolmosella. Seuraavana vuonna Lauren ponnisti samalla telineellä kaksi nuorten EM-mitalia.
Loisteliaiden B-vuosien jälkeen menestys ei ollut aivan samanlaista A-sarjassa. Ponnahduslautojen finaalipaikkoja Lauren keräsi sekä nuorten EM- että MM-tasolta, m***a kovimmasta kärjestä jäätiin niin pisteissä kuin hyppyjen vaikeudessa. Toisaalta jo ensimmäisen vuoden A-tyttönä vuonna 2019 Lauren ponnisti voittoon kovatasoisessa British Junior Elite -kilpailussa metrin ponnahduslaudalla ja otti pronssia kolmosella. Niin ikään aikuisten arvokisoissa Lauren edusti molemmilla ponnahduslaudoilla jo 16-vuotiaana.
Laurenin siirtyessä A-ikäsarjaan oli ehtinyt käydä selväksi se tärkeä asia, että niin sanottu kansainvälinen B-lista kolmosen laudalta olisi mahdollista saavuttaa lähivuosina. Aikuisten ikäsarjaan siirryttäessä pääosa B-listan hypyistä olikin jo kilpailukelpoisia. Helmikuussa 2022 tapahtui jotain, jota sillä hetkellä oli jopa hieman vaikea uskoa todeksi: British National Diving Cupin alkukilpailussa suomalainen naisuimahyppääjä ylitti ensimmäisen kerran maagisen 300 pisteen rajan kolmella metrillä. Lauren oli ponnistanut tuloksen, jolla hän olisi sijoittunut viidenneksi Tokion olympiafinaalissa. Samana kesänä aikuisten EM-kilpailusta irtosi kolmella metrillä seitsemäs sija.
Urheilijan kehitys ei koskaan ole vain nousujohteista, ja huolellinen valmistautuminen kohti aikuisten arvokilpailutasoa voi joskus jopa syödä juniorivaiheen menestystä. Monesta asiasta riippuu, tuleeko potentiaalisesta urheilijasta aikanaan hyvä urheilija eli menestyvä urheilija. Uimahypyissä kansainvälisen tason menestys vaatii lahjakkuuden lisäksi valtavan määrän työtä. Ja uskoa omiin kykyihin.
