14/10/2016
Monet ihmiset kyselevät makeutusaineista ja niiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Usein makeutusaineet nähdään sokerin korvaajina, toisinaan makeutusainetta löytyy yllättävistäkin elintarvikkeista.
Sokerinhimo pitäisi mielestäni saada katkaistua ilman mitään korvaavia aineita, koska edelleenkin makeutusaineilla tyydytämme aivojen käskyn nauttia jotain ”hyvää”. Ääni on siitä mielenkiintoinen, että monet sitä kuuntelevat. Esimerkiksi kaupassa sinun aivot kertovat, että tänään on ollut niin raskas päivä, että nyt saat luvan ostaa itsellesi jotain hyvää. Mitä useammin tätä ääntä palkitaan jollain hyvällä, sitä useammin sen äänen kuulemme ja sen voimakkaampana se meille huutaa.
Erilaisten tutkimusten mukaan aspartaamin nauttiminen olisi turvallista 40 mg painokiloa kohden päivässä (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/koostumus/elintarvikeparanteet/lisaaineet/tietoa-yksittaisista-aineista/aspartaami/). Ja vaikka aspartaamin nauttiminen sinällään olisikin todettu turvalliseksi, emme voi tietää, miten se reagoi muiden nauttimiemme lisäaineiden kanssa.
Jopa THL:stä olisi huhujen mukaan kuultu uutinen, jossa sanotaan, että sokeri olisi tuhoisampaa kehollemme kuin tyydyttynyt rasva. Siitä huolimatta elintarviketeollisuus edelleen mainostaa tuotteitaan vähä suolaisina ja kevyt tuotteina tai rasvattomina. Melko harvassa on vielä teksti ”ei lisättyä sokeria”. Kun kaupassa alkaa ihmetellä ainesosaluetteloita, ei voi kun hämmästyä lisätyn sokerin määrää. Sitä löytyy leikkeleistä, meetvurstista, pakaste vihanneksista….
Itse olen sokerin jättänyt pääsääntöisesti ruokavaliostani pois. Olen huomannut, että sokerin pois jättäminen on vaikuttanut makuaistini parantumiseen paljon enemmän kuin tupakoinnin lopettaminen. Makea alkaa maistumaan liian makealta, tumma suklaa maistuukin hyvälle… Voin vain suositella kaikkia kokeilemaan muutaman kuukauden verran sokerilakkoa. Tosin kannattaa varautua alkuun pitkiin kauppareissuihin!
Koska luonto tietää asiat yleensä parhaiten, niin tein epävirallisen tutkimuksen aspartaamilimsan, sokerilimsan ja valkoviinin kanssa. Uhriksi joutuivat syksyiset kaverit, pikkukärpäset. Kaksi erilaista limsaa ja valkoviini olivat viikon verran lasissa. Aspartaamilimsaan ei hukkunut yksikään kärpänen, siihen ei löytynyt mitään mielenkiintoa. Mielenkiintoisin vaihe alkoi viikon puolivälissä, kun aspartaamilimsa kehitti jotain valkoista möhnää lasiin. Jep, jos joskus näitä olen vahingossa nauttinut, niin jatkossa en todellakaan koske. Sokerilimsan ympärillä oli muutamia kärpäsiä (alaikäisiä;) ja lasiin hukkuikin muutamia. Todellinen ruuhka oli valkoviinissä. Joten mitä tästä voimme päätellä…. Mukavaa viikonloppua!