Nepsy-valmentaja Sanna

10/09/2026

PDA lapsen kanssa toiminen

PDA-lapsella (Pathological/Extreme Demand Avoidance) tarkoitetaan lasta, jolla on autismikirjoon kuuluva äärimmäisen vaatimusten välttelyn profiili.

Vinkkejä, kun kohtaat lapsen jolle vaatimukset ovat vaikeita ⬇️⬆️

Mieti aluksi, mikä tekee tästä hänelle niin vaikeaa? Älä ajattele ensimmäiseksi, että onpa lapsi hankala. PDA-lapsi ei toimi eikä noudata ohjeita paineella. 
Tämä lapsi tarvitsee turvan tunnetta, joustavuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja ymmärrystä. 

Pienikin muutos aikuisen tavassa kohdata lapsi voi muuttaa koko tilanteen✨️

06/09/2026

Esteiden äärellä... 🫣

03/09/2026

⬇️

ADHD, ADD, ASD, OCD, PTSD, C-PTSD…

Kulttuuriykkösessä tarkastellaan neuropsykiatristen diagnoosien yleistymistä ja kysytään, mitä kehityksen taustalla oikeastaan on. Onko kyseessä jopa jonkinlainen kulttuuri-ilmiö? Diagnoosien määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja niistä on tullut yhä näkyvämpi osa myös arkista puhetta ja ihmisten tapaa ymmärtää itseään.

Kimmokkeen keskustelulle antaa juuri julkaistu Diagnoosivyöry – Kuinka adhd, masennus ja trauma valloittivat maailman -teos. Miksi diagnoosit ovat lisääntyneet? Kertooko kasvu ennen kaikkea siitä, että tunnistamme aiemmin huomaamatta jääneitä ongelmia entistä paremmin, vai ovatko myös normaalin ja sairauden rajat muuttuneet? Mitä diagnoosi ihmiselle antaa ja mitä se todella selittää oireilusta ja sen syistä?

Entä voiko diagnoosikeskeisellä ajattelulla olla myös ongelmallisia seurauksia? Keskustelemassa ovat psykiatri Jani Kajanoja (kuvassa vas.), psykologian tohtori Tomi Bergström, psykiatrian emeritusprofessori Erkki Isometsä sekä Diagnoosivyöry-teoksen kirjoittajiin kuuluva filosofian tohtori Mia Pohtola.

Toimittajana on Ville Talola.

Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa klo 16.30 alkaen. Linkki löytyy kommenteista.

03/09/2026

Kun hormonit heilauttavat nepsyarkea

Oletko huomannut, että muutama päivä ennen kuukautisia kaikki tuntuu vaikeammalta? Keskittyminen takkuaa, ärsykkeet tuntuvat voimakkaammilta, pinna on lyhyempi, sosiaaliset tilanteet kuormittavat normaaliakin enemmän ja toiminnanohjaus tuntuu katoavan. 

Kyse ei välttämättä ole siitä, että nepsyoireesi olisivat maagisesti pahentuneet vaan kuukautiskierron hormonivaihtelut voivat vaikuttaa aivojen toimintaan. Erityisesti estrogeenin vaihteluilla on yhteyksiä dopamiini- ja serotoniinijärjestelmiin, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja tunnesäätelyn kannalta.

ADHD:n ja kuukautiskierron yhteyttä on tutkittu jo jonkin verran. Autismikirjon osalta tutkimusta on vähemmän, m***a myös autistiset naiset kuvaavat tutkimuksissa lisääntynyttä aistikuormitusta, tunnesäätelyn vaikeuksia ja kuormittumista kuukautisten ympärillä.

Siksi voi olla hyödyllistä seurata:

🔸️Milloin kuormitus lisääntyy?
🔸️Muuttuuko aistiherkkyys kierron aikana?
🔸️Onko toiminnanohjaus tiettyinä päivinä vaikeampaa?
🔸️Tarvitsetko silloin enemmän lepoa ja vähemmän ärsykkeitä?

Jos tiedät, että tietyssä kohtaa kiertoa voimavarasi ovat vähäisemmät, toivottavasti voit muokata arkea sen mukaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja harmillisesti naisilla hormonit saattavat tehdä elämän aika haastavaksi muutaman päivän ajan kuukaudessa, toisilla jopa pidemmän ajan.

Oletko sinä huomannut kuukautiskierron vaikuttavan nepsyoireisiin?

Lisää aiheesta mm. ⬇️

https://verkkokurssit.adhd-liitto.fi/topics/hormonit/

https://yle.fi/a/74-20236468

29/08/2026

Mitä tuot mukanasi, kun astut tilaan?

Et ehkä huomaa sitä itse, m***a muut ihmiset aistivat paljon enemmän kuin pelkät sanat. Kun kohtaat ihmisiä, he aistivat kiireen, ärtymyksen ja levottomuuden. M***a myös levollisuuden, kiinnostuksen, läsnäolon ja turvallisuuden. Erityisesti lapset ja neurokirjon ihmiset voivat olla herkkiä havainnoimaan ympäristön tunnelmaa.Erityisesti neurokirjon lapset ovat varsinaisia ilmapuntareita ja he kulkevat koko ajan tuntosarvet päässä havainnoiden etenkin aikuisia. He saattavat huomata äänensävyn, ilmeet, liikkeet ja pienetkin muutokset, kaiken sen mitä ei sanota ääneen.

Kun menet uuteen tilanteeseen, voit miettiä tuotko kiirettä vai rauhaa? Vaatimuksia vai tilaa ajatella itse? Oletuksia vai uteliaisuutta? Turvattomuutta vai turvaa? Iloa vai kiukkua? Yhteistyötä vai konfliktia?

Emme aina pysty valitsemaan omaa vireystilaamme tai tunnettamme. Eikä meidän tarvitsekaan olla aina rauhallisia tai hyväntuulisia.

M***a voimme opetella huomaamaan, mitä viemme mukanamme ja miten tunnelma muuttuu läsnäolostamme.

Pohdittavaksi, mitä sinä haluaisit tuoda seuraavaan kohtaamiseen? 🫶🏼

25/08/2026

Liikkuminen nepsyaivoilla

Olen aloittanut jotain, mihin vuosi sitten ei ollut energiaa, ryhmäliikunnan.

Ei siksi, että haluaisin täydellisen vartalon. Eikä siksi, että pitäisi suorittaa enemmän. Vaan siksi, että kaipaan enemmän energiaa arkeen.

Nepsyaivoilla liikunnan aloittaminen ei aina ole yksinkertaista. Lähteminen voi kuluttaa enemmän energiaa kuin itse treeni. Uusi paikka, ihmiset, aistiärsykkeet, aikataulut ja oma sisäinen neuvottelu voivat tehdä yhdestä tunnista yllättävän suuren haasteen.

Silti tiedän myös sen, että kun löydän itselleni sopivan tavan liikkua, voin paremmin.

Siksi lähdin mukaan Uittamon kuntosali brändilähettilääksi. Haluan näyttää, että liikunta ei kuulu vain niille, jotka rakastavat treenaamista. Se kuuluu meille kaikille, myös silloin, kun energia on vähissä, motivaatio vaihtelee tai elämä on kuormittavaa.

Tämän syksyn aikana jaan rehellisesti (omilla kasvoilla), miltä matka näyttää nepsynäkökulmasta. Ei siloteltua suorittamista, vaan pieniä onnistumisia, kompastumisia ja oivalluksia. Ehkä löydämme yhdessä tavan ajatella liikuntaa voimavarana.

Mikä antaa sinulle energiaa ja täyttää sinun energiapatteria?💪🏼

23/08/2026

Brändilähettiläs Uittamon kuntosali

Psyykkisen energian metsästys, taas yksi kompastuskivi - tavaroiden kadottaminen.

(Hups, taas vuorokauden myöhässä tämä video. Somevastaavan vauva-arki ja some ei ihan sovi yhteen 😅)

18/08/2026

⬇️

Koulun on oltava turvallinen kaikille, myös neurovähemmistöön kuuluville lapsille, toteaa mielipidekirjoittaja.

12/08/2026

Mitä on psyykkinen energia?✨

Psyykkinen energia on sitä kapasiteettia, jota tarvitsemme päivän aikana ajattelemiseen, tunteiden säätelyyn, keskittymiseen, päätöksentekoon, vuorovaikutukseen ja arjen asioista selviytymiseen. Nepsyllä tämä energiankulutus voi olla erilaista.

Tavallinenkin asia voi kuluttaa paljon energiaa, jos siihen liittyy esimerkiksi:
• aistikuormitusta
• sosiaalista kuormitusta
• jatkuvaa päätöksentekoa
• siirtymiä ja muutoksia
• keskittymisen ylläpitämistä
• maskaamista

Siksi työpäivän jälkeen ei välttämättä ole enää energiaa kaupassakäyntiin, ruoanlaittoon, harrastuksiin tai edes keskusteluun. Kyse ei siis ole siitä, etteikö haluaisi, vaan siitä, että energiaa ei enää ole käytettävissä.

Tätä voi ajatella lusikkateorian avulla: päivässä on rajallinen määrä lusikoita, ja erilaiset asiat kuluttavat niitä eri tavalla. Minä puhun mielelläni myös energiabudjetista ja energiapankista🔋🪫

Paljonko energiaa minulla on tänään käytettävissä? Mihin sitä kuluu? Mikä palauttaa sitä? Ja missä kohtaa budjetti menee yli?
Ehkä arkea ei kannatakaan suunnitella vain ajan perusteella. Myös energia tarvitsee oman budjetin.
*kuvan tekemiseen käytetty tekoälyä

08/08/2026

Aloitan tänään Uittamon kuntosalin brändilähettiläänä. Sisältö tulee olemaan kotikutoista ja ei yhtään siloteltua. Lölleröt saa näkyä ✨️

Syksyn teema tulee olemaan energiapankki, liikunta ja nepsyys ✨️

Onko sinulla vastaavia kokemuksia arjessa?