J.P.Pro Sport Consult Oy

J.P.Pro Sport Consult Oy Urheilu-, huippu-urheilu- ja kuntourheiluvalmennus, juniorivalmennus, fitness-valmennus, Personal Tr

Moni ajattelee, että ammattilaisuus tarkoittaa vapautta keskittyä vain harjoitteluun.Todellisuudessa ammattilaisuus tark...
17/06/2026

Moni ajattelee, että ammattilaisuus tarkoittaa vapautta keskittyä vain harjoitteluun.
Todellisuudessa ammattilaisuus tarkoittaa sitä, että harjoittelu on enää yksi osa työtä.

Oma ura kilpailijana sattui vuosille 1988-1997 joista viimeiset vuodet ammattilaisena.
1996 kun olin USAssa ja treenasin Venicen Goldsilla. Sain nähdä mitä TOP 10 huiput oikeasti tekivät.
Meillä Suomessa oli pitkälti se käsitys, että hyvähän heillä on, kun ei tarvitse kuin treenata.
Se kisamatka avasi minun silmät.

Seminaareja, esiintymisiä, mainos- ja lehtikuvauksia, PT-hommia, haastatteluja ja sponsoritapahtumia. Jatkuvaa organisointia, jotta aikataulut pitävät.
Aloin ihmetellä, että miten ihmeessä he ehtivät treenata, sälyttää kuntonsa ja vielä kehittyäkin.
Minun arvostus heitä kohtaan nousi siinä samassa pilviin ja ainakin itse lopetin sen kitinän kotimaassa, että kun ei aika riitä kaikkeen.

M***a nyt tänä päivänä sosiaalinen media on räjäyttänyt pelin kokonaan. Se mikä riitti ennen, ei riitä nyt mihinkään.
Urheilijan täytyy olla yhtäaikaa markkinoija, kuvaaja, videoeditoija, yrittäjä, myyntimies ja viestintäosasto.

Iso osa nykyisistä Pro -urheilijoista voisi tehdä kaksi harjoitusta päivässä, niin kuin tehtiin -90 luvulla, m***a some rokottaa aikaa päivästä nyt niin paljon, että se ei ole mahdollista.

Moni meistä näkee vain tunnin mittaisen treenivideon tai kuuntelee podcastin. Harva näkee niitä tunteja, jotka kuluvat kuvaamiseen, editointiin, yhteistyökumppaneille raportointiin, kommentteihin vastaamiseen ja näkyvyyden ylläpitämiseen ja jos näkyvyys katoaa, katoaa myös tulot.

Ammattilainen ei tee työtään silloin kun jää aikaa. Hän järjestää elämänsä niin, että tärkeimmät asiat tulevat tehdyksi siitä huolimatta, että aikaa ei koskaan ole tarpeeksi.

Nykyään moni haaveilee ammattilaisuudesta. Harvempi ymmärtää, että ammattilaisuus ei vähennä velvollisuuksia, vaan se lisää niitä. Kilpailu on kovaa.

Jos puhutaan pelkästään tavoitteellisesta harjoittelusta ja jos tavoittelet ammattilaisuutta.
Ala tästä päivästä lukien elää ja treenata kuin ammattilainen, ilman kompromisseja.
Muuten se haave ei koskaan toteudu.

11/06/2026

Lihas ei laske sitä montako toistoa teit. Lihakselle merkittävää on paljoko voimaa se joutui tuottamaan, kuinka kauan se joutui työskentelemään ja kuinka lähelle uupumusta onnistuit pääsemään.

Otetaan esimerkki:
10 toistoa nopeasti = sarja kestää 15 sekuntia
10 toistoa hitaasti = sarja kestää 50 sekuntia

Vaikka toistomäärä on sama, ärsyke ei ole identtinen.

Siksi Lihaskasvun kannalta olennaisinta ohjeistaa urheilijaa olisi pyytää työskentelemään 30-60 sekuntia failureen saakka, kuin että pyytä häntä tekemään 8-12 toistoa.
Koska 8–12 toistoa voi eri ihmisillä tarkoittaa eri pituista suoritusaikaa.

5-6 toistossakin sarjan kesto voi olla jo yli 40 sek. Hyvin suoritettuna ja silloin se riittää, koska hypertrofinen aikaikkuna on noin 30–60 sekunnin mittainen yhtäjaksoinen lihastyöjakso, jossa lihakseen kohdistuu riittävä mekaaninen jännitys ja sarja päättyy täydelliseen uupumukseen.

Jokainen on varmasti nähnyt salilla tilanteen, jossa kaksi urheilijaa tekee “10 toistoa”:

Ensimmäinen tekee hallitusti. Hidas eksentrinen vaihe, hyvä venytys, maksimi supistus ja sarja kestää yli 40 sek.

Toinen pompauttaa painon ylös, pudottaa alas ja sarja on valmis 12 sekunnissa.

Paperilla molemmat tekivät 10 toistoa.
Todellisuudessa kyseessä oli kahdesta täysin eri harjoitusmenetelmästä.

Kokeneilla kehonrakentajilla ja fitnessurheilijoilla sarjan lihastunne ja kesto ovat huomattavasti tärkeämpiä mittareita kuin tarkka toistomäärä. He eivät ajattele “teen 12 toistoa”, vaan :

“Pidän lihaksen töissä niin kauan kuin mahdollista, niin että kaikki korkean kynnyksen motoriset yksiköt joutuvat tekemään töitä.”

Siksi huiput päätyvät hyvin samankaltaisiin sarjan kestoihin, vaikka heidän toistomäärät vaihtelevat.

Ymmärrän kyllä, että toistoja on helppo laskea. Sekunteja on hankalampi seurata salilla, m***a jos kysytään kumpi kuvaa lihaksen kokemaa ärsykettä paremmin, niin pelkkä sarjan kesto on lähempänä totuutta kuin pelkkä toistomäärä.

kuorma + sarjan kesto + kuinka lähelle failurea pääset.

Joskus keskustelu koneista ja vapaista painoista menee kummalliseksi. En tunne yhtään huipputason kehonrakentajaa, joka ...
08/06/2026

Joskus keskustelu koneista ja vapaista painoista menee kummalliseksi.

En tunne yhtään huipputason kehonrakentajaa, joka olisi rakentanut perusmassansa koneilla.

M***a tunnen paljon huipputason kehonrakentajia, jotka nykyään treenaavat paljon koneilla.

Tässä on se ero.

Kun katsoo vanhoja kuvia nuorista kehonrakentajista, kuten vaikka Dorian Yates, Ronnie Coleman tai Jay Cutler, taustalla näkyy kyykkyjä, maastavetoja, soutuja, leuanvetoja, penkkipunnerruksia ja pystypunnerruksia.
Vapailla painoilla.

Massan perusta rakennettiin raskailla perusliikkeillä.

Myöhemmin, kun lihasmassaa oli jo valtavasti, heidän tilanne osittain muuttui. Nivelissä oli kulumaa, vammoja oli kertynyt ja lihasta oli enemmän kuin tavallisilla ihmisellä yhteensä, joka vei osan liikkuvuudesta.
Supistusvoimaa oli jo niin paljon, että se alkoi rikkoa omaa kehoa. Silloin koneet alkoivat saada suuremman roolin.

Koneet eivät muuttuneet paremmiksi lihaksen rakentajiksi, m***a niiden avulla voitiin jatkaa kovaa harjoittelua pienemmällä loukkaantumisriskillä ja hallitummin.

Moni sekoittaa syyn ja seurauksen.
Huippukehonrakentaja voi suosia koneita.

Siitä vedetään liian helposti se johtopäätös, että koneet ovat syy siihen lihasmassaan.
Todellisuudessa koneet ovat seurausta siitä lihasmassasta.

Kun alla on 15-30 vuotta raskasta harjoittelua ja yli 120 kiloa lihaksikasta kehoa, harjoittelun tavoitteet muuttuvat. Silloin ei enää rakenneta perustaa. Silloin jalostetaan jo hankittua.

Nuoren tai keskitasoisen huipulle pyrkivän kannattaa kysyä itseltään.
”Treenaanko kuten mestari nykyään vai kuten mestari treenasi silloin, kun hän vasta rakensi tulevia mestaruuksia?”

Moni katsoo huippujen nykyistä harjoittelua ymmärtämättä, millä harjoittelulla se fysiikka on alun perin rakennettu. Se on vähän sama kuin katsoisi eläkkeellä olevan mestarin arkea ja yrittäisi päätellä siitä, miten mestariksi tullaan😊☝️

Nuori urheilija seisoo palkintopallia hopeakorokkeella. Hän on pettynyt sijoitukseen. Siinä hetkessä hän ei näe niitä tu...
07/06/2026

Nuori urheilija seisoo palkintopallia hopeakorokkeella. Hän on pettynyt sijoitukseen. Siinä hetkessä hän ei näe niitä tuhansia päiviä, jotka ovat tuoneet nuoret urheilijat siihen pisteeseen.

Muistan hyvin tilanteen vuosien takaa.

Oma valmennettavani sijoittui juniorisarjassa toiseksi. Hän oli valtavan pettynyt, vaikka koki tehneensä kaiken oikein.
Harjoitellut tunnollisesti, syönyt hyvin, levännyt, jättänyt pois asioita, joista muut hänen ikäisensä nauttivat.

Kilpailun jälkeen hän kysyi minulta:
”Mitä tuo minut voittanut urheilija tekee paremmin kuin minä?”

Katsoin hetken häntä ja vastasin:
”Tuo sinut voittanut urheilija harrasti telinevoimistelua viisivuotiaasta saakka ennen kuin tuli tähän lajiin. Sinä pelasit ne vuodet Pleikkaa. Sen verran me olemme häntä perässä.”

Vastaus kuulosti ehkä siinä kohtaa kylmältä, m***a päätin olla rehellinen.

Urheilussa vertaamme itseämme usein ihmisiin, joiden lähtöviivaa emme tunne.

Emme näe kaikkea sitä pääomaa, jonka joku on kerännyt jo aikoja sitten ja tämä ei koske vain urheilua.

Joku perustaa yrityksen ja menestyy nopeasti. Joku kirjoittaa kirjan, joka myy tuhansia kappaleita. Joku näyttää olevan yhdessä yössä asiantuntija.

Usein katsomme lopputulosta ja unohdamme kysyä, mitä tapahtui sitä ennen.
Elämä ei ala meillä kaikilla samalta lähtöviivalta.

Moni lahjakas nuori lopettaa liian aikaisin, koska hän vertailee omaa viidettä harjoitusvuottaan jonkun toisen viidenteentoista harjoitusvuoteen.

Katse menneeseen kertoo, kuinka pitkä matka on jäljellä.

Katse eteenpäin kertoo, mihin suuntaan kuljet ja mitä valintoja teet, jotta voit laittaa vilkun päälle ja siirtyä ohituskaistalle.

Kunnian polkuJokainen salille astuva kohtaa saman vihollisen.Se on ääni, joka kuiskaa:”Riittää jo.”Ensimmäiset toistot o...
30/05/2026

Kunnian polku

Jokainen salille astuva kohtaa saman vihollisen.
Se on ääni, joka kuiskaa:
”Riittää jo.”
Ensimmäiset toistot ovat kohtuullisen helppoja. Liike kulkee, rytmi löytyy, mieli on vahva, m***a sitten tulee hetki, jolloin kohdelihas alkaa huutaa armoa.
Laktaatti polttaa. Hengitys tihenee. Tekniikka on hajoamassa. Kuorma on ottamassa sinusta voiton.Silloin moni alistuu. Tahto alkaa taipua.

Voit valita myös toisin. Voit valita kunnian polun.
Voit kokea, että taistelu ei ole vielä ohi.
Olla soturi ja päätät taistella.

Tiedät, että jäljellä on muutama sekunti.
Muutama hengenveto. Älä jää odottamaan kuolemaa. Taistele sitä vastaan.

Kevennät eksentristä vaihetta. Lisäät frekvenssiä ja vaikka lihassolu huutaa lopettamaan, keho pyytää armoa. Päätät voittaa kivun. Alat kamppailla.

”Vielä yksi.”
Ja vielä toinen. Yksi ylimääräinen toisto vielä.
Maailman silmissä mitätön asia, m***a urheilijan maailmassa iso voitto.

Sillä siinä hetkessä ei voitettu vain kuormaa.
Voitettiin pelko, mukavuudenhalu.
Voitettiin se osa itsestä, joka olisi halunnut luovuttaa.
Sankaruus syntyy tästä kokemuksesta.

Se hetkellinen tunne voittaa jopa kisan voiton.
Sankarit syntyvät näissä näkymättömissä hetkissä, kun kukaan ei taputa sinulle.

Hetkissä, jolloin ihminen päättää olla hieman vahvempi kuin on. Siitä rakentuu kunnian polku.
Tuhansista pienistä voitoista sarja sarjalta.

Kun kuljet tätä polkua riittävän kauan, alat ymmärtää jotain tärkeää.

Failure ei ole harjoitusmenetelmä.
Se on kohtaamispaikka.
Paikka, jossa tapaat todellisen itsesi ja joka kerta kun poistut sieltä voittajana, et rakenna vain lihaksia.

Rakennat vahvempaa ihmistä.

Keho ei tunne lajin nimeä. Se tuntee vain ärsykkeen. Kun ärsyke toistuu riittävän kauan, siitä tulee uusi normaali. Sill...
29/05/2026

Keho ei tunne lajin nimeä. Se tuntee vain ärsykkeen. Kun ärsyke toistuu riittävän kauan, siitä tulee uusi normaali. Silloin keho alkaa rakentaa itseään sen tehtävän ympärille, jonka omistaja sille päivittäin antaa.

Jos pyydät sitä kestämään, se oppii kestämään.
Jos pyydät sitä tuottamaan voimaa, se oppii tuottamaan voimaa.
Ja jos haluat mahdollisimman paljon lihasta, harjoittelun pitäisi sisältää riittävästi sitä voimantuoton vaatimusta, joka kertoo elimistölle, että suurelle lihasmassalle on todellinen käyttötarkoitus.

Keho ei rakenna sitä, mitä sanot haluavasi. Se rakentaa sitä, mitä toistuvasti pyydät sitä tekemään.

Jos koodaat kehoasi kestämään pitkään ja toivot lihaksia, jokin siinä yhtälössä ei täsmää.

Yleisurheilu on oikeastaan yksi parhaista laboratorioista tarkastella ihmisen sopeutumista.
Kaikki urheilijat tekevät samaa asiaa, juoksevat, m***a lopputulos on täysin erilainen riippuen siitä, millaista viestiä keholle annetaan.

Usain Bolt ei näyttänyt maratoonarilta, eikä Eliud Kipchoge näyttänyt pikajuoksijalta.

Mikä motivaatio?Kuuntelin raskaan sarjan mestarin Oleksandr Usykin haastattelua. Toimittaja kysyi häneltä jotain, mitä k...
28/05/2026

Mikä motivaatio?

Kuuntelin raskaan sarjan mestarin Oleksandr Usykin haastattelua. Toimittaja kysyi häneltä jotain, mitä kysytään nykyään lähes jokaiselta menestyjältä:
“Mistä löydät motivaatiosi yhä uudestaan?”
Usykin vastaus oli hämmästyttävän yksinkertainen.

“Motivaatio?
Ei minulla ole motivaatiota.
Minulla on vain kurinalaisuus.”

Siinä oli enemmän viisautta kuin monessa pitkässä self help -kirjassa yhteensä.
Me elämme aikaa, jossa motivaatiosta puhutaan lähes taianomaisena voimana.Ihmiset etsivät jatkuvasti tunnetta, joka saisi liikkeelle.
Uutta kipinää, oikeaa fiilistä, inspiraatiota.

Tottakai motivaatio on voimakas asia.
Se voi olla voimakkainta polttoainetta mitä ihmisellä on. Se saa aloittamaan ja liekin syttymään, m***a siinä on yksi ongelma.
Se palaa pirun nopeasti.

Motivaatio on tunne ja tunteet vaihtelevat.
Yhtenä päivänä ihminen kokee olevansa voittamaton. Seuraavana päivänä väsyttää, epäilyttää ja elämä tuntuu raskaalta.
Kun tekeminen rakennetaan pelkän motivaation varaan, elämästä tulee jatkuvaa uuden kipinän etsimistä. Uusia aloituksia, uusia maanantaita.

Kurinalaisuus ei ole näyttävää. Siitä ei tehdä sankaritarinoita samalla tavalla.
Kurinalaisuus on hiljaista. Se näkyy siinä, että ihminen tekee sen mitä pitää tehdä myös silloin kun ei huvita.

Juuri siksi kaikkein menestyneimmät ihmiset eivät vaikuta erityisen motivoituneilta. He vaikuttavat ihmisiltä, jotka jaksavat toistaa, satoi tai paistoi. Ovat sitkeitä.

He heräävät, tekevät työnsä ja jatkavat ja jatkavat, koska suunta on päätetty jo kauan sitten. Tämä näkyy erityisesti urheilussa.

Ratkaisevia eivät ole ne päivät jolloin kaikki kulkee helposti, vaan ne päivät jolloin mikään ei huvittaisi ja silti harjoitus tehdään.

Silloin rakennetaan mestaruuksia.
Ei innostuksen hetkellä, vaan arjen rutiineja toistamalla ja paradoksaalisesti motivaatio ei edes tule ennen tekemistä. Se tulee tekemisen jälkeen.
Toiminta synnyttää tunnetta paljon useammin kuin tunne synnyttää liikettä.

Usykin vastaus oli niin pysäyttävä.
”Mikä motivaatio?”

Mestari tietää, että motivaatio voi sytyttää liekin, m***a kurinalaisuus pitää tulen hengissä.

Moni yhdistää kontrollin siihen, että koko liike tehdään samalla hitaalla rytmillä molempiin suuntiin, m***a fysiologise...
13/05/2026

Moni yhdistää kontrollin siihen, että koko liike tehdään samalla hitaalla rytmillä molempiin suuntiin, m***a fysiologisesti lihas ja hermosto ei luonnostaan toimi niin.

Luonnollinen voimantuotto tapahtuu, kun on hallittu, hidas eksentrinen vaihe, elastinen suunnanmuttos ja todella agressiivinen voimantuotto suunnanmuutosvaiheessa.

Jos konsentrinen vaihe muuttuu hitaaksi ”painon siirtelyksi” et tuota resurssiesi mukaista voimantuottoa taakkaa kohden työvaiheessa.
Silloin on hyvä kysyä itseltä, onko tarkoitukseni vain väsyttää lihas vai kehittää sitä.

Kun et ole hereillä suunnanmuutosvaiheessa katoaa motoristen yksiköiden rekrytointi, hermostollinen intentio, korkean kynnyksen voimantuotto ja dynaaminen lihassupistus.

Ja juuri tuo intentio on tässä avainasemassa. Vaikka tanko ei liiku nopeasti, johtuen riittävästä kuormasta, yritys tuottaa voimaa mahdollisimman nopeasti muuttaa hermoston toimintaa täysin.
Tämä on asia joka helposti ymmärretään väärin. Räjähtävä intentio -> holtiton liike.
Kyllä kuorma pitää huolen siitä, että paino ei lähde avaruuteen. Jos lähtee, harjoittelet liian pienellä kuormalla.

On kaksi täysin eri asiaa nostaa painoa hitaasti, kuin yrittää nostaa painoa räjähtävästi vaikka kuorma liikkuukin hitaasti.

Hidas eksentrinen vaihe taas on erittäin hyödyllinen ja juuri tästä on on kyse varausvoimantuotossa.

Ihan kuin kuminauha vedettäisiin äärimmilleen. Varataan se täyteen voimaa, kunnes se voima vapautetaan. Silloin lihas ja hermosto tekevät työtä maksimaalisesti.

Parhaimmillaan eksentrinen vaihe on tarkka, vastustava ja rauhallinen. Suunnanmuutos aktiivinen ja konsentrinen vaihe agressiivinen, m***a hallittu.
Tämä vaatii kykyä ja taitoa, koska on ollennaista säilyttää liikkeen dynaamisuus, jatkuva liike.

Ja kun on eri rytmi liikkeen eri vaiheissa, se vaatii opettelua. Täytyy pystyä säilyttämään optimoitu liikerata, tunne kohdelihaksessa, estää momentumin karkaaminen, m***a samalla säilyttää hermoston hyökkäävä, agressiivinen toiminta.

On helppo sortua siihen, että lihasta liikutetaan passiivisesti ja odotellaan sen väsymistä. Ikäänkuin keho vain kantaisi kuormaa, eikä yrittäisi voittaa sitä.

Ei olla vielä maalissaSanta Susanna EM 2026.Team JiiPee on mukana viidellä urheilijalla Suomen joukkueessa. Essi, Elvi, ...
30/04/2026

Ei olla vielä maalissa

Santa Susanna EM 2026.

Team JiiPee on mukana viidellä urheilijalla Suomen joukkueessa.
Essi, Elvi, Sari, Sami ja Panu.

Vantaan Fitness Classicin ja EM-kisojen väliin jäi neljä viikkoa.
Aika, joka kalenterilla näyttää ihan hyvältä ja huippukuntoiselle urheilijalle se ei ole niinkään fyysinen haaste, m***a henkinen se on.
Mitä suuremmissa määrin.
Säilyttää fokus ja menestymisen nälkä.

Kuvittele juoksija, joka tulee ensimmäisenä maaliin.
Hän nostaa kädet ylös. Tuulettaa.
Puhaltaa itsestänsä kaiken ulos ja juuri siinä samassa hetkessä joku tulee hänen viereensä ja sanoo.
”Et ole vielä maalissa. Kierros vielä.”

Fitness Classicin jälkeen päästiin maaliin.
Tehtiin se, mitä piti.
Palkintona tuli kutsu maajoukkueeseen.

M***a samalla tuli myös viesti siitä, että matka jatkuu. Vielä kovempaan paikkaan. EM-lavalle.

Classicin jälkeen arki tuli vastaan.
Ei fanfaareja tai juhlapuheita vaan samat rutiinit.
Arjen vastuut ja sama kurinalaisuus.

Tässäkohtaa mitataan urheilija eri tavalla.

Ei enää siinä, miten hän jaksaa kiristää kuntoa.
Vaan siinä, miten hän jaksaa koota itsensä uudestaan.

Neljä viikkoa.

Ei pitkä aika rakentaa mitään uutta.
M***a pitkä aika menettää suunta, jos päästää irti.

Siksi tärkein ohje minulta urheilijoille oli yksinkertainen.
”Älkää menkö EM-kisoihin osallistumaan.
Menkää sinne menestymään.”

Niin kauan kun urheilija näkee edessään mahdollisuuden menestyä,
hän löytää myös keinot motivoida itsensä.

M***a jos ajatus muuttuu pelkäksi osallistumiseksi, alkaa myös tekeminen hiljalleen pehmetä.

Tämä neljän viikon jakso ei ole ollut ehkä fyysisesti raskain, m***a se on ollut yksi tärkeimmistä.

Se on vaatinut kykyä siirtää katse pois siitä, mitä jo saavutettiin ja takaisin siihen, mitä vielä tavoitellaan.

Toivon että Santa Susannassa ei nähdä urheilijoita, jotka pääsivät jo maaliin, vaan nähdään urheilijoita, jotka ymmärsivät, että Fitness Classic oli vasta väliaika.

Eli Kierros vielä.

Hurjasti uskoa omaan itseensä koko Suomen joukkueelle 🇫🇮

Pienet kivetEt kaadu suuriin virheisiin.Niihin varaudutaan.Niitä ei ole suunnitelmassa.Kaadut niihin, joita et huomaa.Yk...
13/04/2026

Pienet kivet

Et kaadu suuriin virheisiin.
Niihin varaudutaan.
Niitä ei ole suunnitelmassa.
Kaadut niihin, joita et huomaa.

Yksi väliin jäänyt ateria tai yksi ylimääräinen.
Huono yö, jonka ohitat.
Treeni, jossa et ollut oikeasti mukana.
Ajatus, jonka työnsit sivuun.
Pose-treeni jonka siirsit.

Pieniä kiviä.

Ne eivät pysäytä heti.
M***a ne muuttavat suuntaa.
Hetken päästä ihmettelet,
miksi mikään ei enää tunnu samalta.

Et tarvitse lisää, et kovempaa.
Huolellisuutta.
Tarkkuutta.
Niitä sinä tarvitset.

Koska lopulta huiput eivät rakennu suurista teoista vaan siitä, että ne pienet kivet eivät pääse kasaantumaan.

Osoite

Tornio

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita J.P.Pro Sport Consult Oy :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti J.P.Pro Sport Consult Oy :lle:

Jaa