Kallis kilpa tv-urheilusta

16/09/2026

Hankkeemme teki menestyksekkään operaation Ylen arkistokammioihin Tohlopissa. Kahdeksan tunnin pakerrus paljasti melkoisen mediaurheilun historian aarreaitan. Nyt piisaa aineistoa!

09/09/2026

Yle täyttää tänään 100 vuotta, ja Suomen ensimmäisestä urheilutapahtuman televisioinnistakin on melkein 70 vuotta. Ensimmäinen televisioitu urheilutapahtuma taisi olla Suomi-Ruotsi-jääpallomaaottelu talvella 1957, tosin tätäkin vielä tutkitaan.

Vaikka muistisi ei ulottuisi noin kauas historiaan, käy jakamassa muistojasi SKS:n Ruudun täydeltä urheilua -muistitietokeruuseen. Keruu on käynnissä 14.9. saakka, eli hyvin ehtii!

Muistosi voivat liittyä mihin tahansa tv-urheilun ulottuvuuteen - vaikka selostajiin. Kuvassa Voitto Raatikainen, Paavo Noponen ja Pekka Tiilikainen selostavat Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaottelua 1968 (Lähde: Tahto).

Linkki keruuseen kommenteissa.

19/08/2026

Kulunut kesä on tarjonnut sohvaurheilijoille yleisurheilua kuin vanhoina hyvinä vuosina. Sami Suodenjoki palaa SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa lapsuutensa tv-yleisurheilumuistoihin. Samalla nousee pohdittavaksi tv-urheilun yhteys leikkeihin ja lähisuhteisiin.

Sami Suodenjoki muistelee blogikirjoituksessaan sitä, miten tv-urheilu kietoutui hänen lapsuudessaan liikuntaan ja leikkeihin, m***a myös yhdessäoloon isän kanssa.

04/08/2026

Heinä- ja elokuun taitteessa sohvaurheilija saattoi jälleen kuluttaa aikaansa SM-viikon lähetysten parissa. Ylen välittämä monilajitapahtuma järjestettiin tällä kertaa Espoossa ja tarjosi kotikatsojillekin mahdollisuuden tutustua mitä erilaisimpiin pieniin urheilulajeihin, jotka muutoin eivät juuri näy televisiossa.

SM-viikko on järjestetty vuodesta 2016 lähtien, ja Yle on ollut alusta saakka keskeisesti mukana tapahtumakokonaisuuden suunnittelussa. Tapahtumaa kehitettiin alusta pitäen televisiolähtöisesti, niin että mukaan valittiin eri lajeista mahdollisimman hyvin ruutuun sopivia kilpailumuotoja.

Nyt tapahtuma on kuitenkin tullut tiensä päähän, sillä ensi vuonna SM-viikkoa ei nykymuodossaan enää järjestetä. Lopettamisen syyksi ilmoitettiin tapahtumatuotannon kalleus ja Olympiakomitean intressien muuttuminen. Resurssien käyttäminen marginaalilajien näkyvyyden edistämiseen sopii huonosti huippu-urheiluun keskittyvän Olympiakomitean strategiaan.

SM-viikon järjestäminen on vaatinut huomattavia ponnistuksia paitsi kisajärjestäjiltä myös Yleltä. Monelle tapahtumapaikalle jakautuvan kokonaisuuden välittämiseen tarvitaan paljon kameroita, teknistä tuotantohenkilöstöä, selostajia, asiantuntijoita ja jokunen tapahtumapaikalta toiselle risteilevä haastattelijakin. Kun huomioi tapahtuman ajallisen keston, majoituskuluihinkin palaa tuotannossa runsaasti rahaa.

Nämä tekijät huomioiden tapahtuman lopettaminen ei ole ihme. Rahoitusleikkausten kurittamalle Ylelle SM-viikon televisiointi on yksinkertaisesti liian kallista, etenkin kun päärahoittaja Olympiakomitea vähentää omia panostuksiaan.

SM-viikon lopettaminen ei kuitenkaan johdu katsojakadosta. Lähetykset viikon tapahtumista lukeutuivat TV2:n viikon katsotuimpiin ohjelmiin. Finnpanelin julkaisemalla 20 katsotuimman lähetyksen listalla oli 12 SM-viikon lähetystä, joista katsotuimmat tavoittivat 400 000 katsojaa. Tv-kanavan ohella SM-viikon lajitapahtumia saattoi katsoa Yle Areenasta.

Vastaaviin katsojalukuihin pienet lajit eivät missään tapauksissa yltäisi, jos tv-lähetykset lajitapahtumista olisivat ohjelmakartalla irrallisina, puhuttamattakaan siitä, jos lähetyksiä näytettäisiin kisajärjestäjän omana verkkostriiminä.

SM-viikon konsepti ei ole Olympiakomitean tai Ylen keksintö vaan kopioitu Ruotsista. Länsinaapurissa on järjestetty SM-veckan vuodesta 2009 alkaen, ja se jatkuu tulevanakin vuonna Ruotsin urheilun valtakunnanliiton ja yleisradioyhtiö SVT:n yhteisvoimin.

SM-veckanin formaattia mukailevaa tapahtumaa on järjestetty monessa muussakin Euroopan maassa, esimerkiksi Tanskassa nimellä DM-ugen ja Saksassa nimellä Die Finals. Lisäksi eurooppalaiset urheilujärjestöt ovat tehneet yhteistyötä järjestämällä EM-viikkona tunnetun monilajitapahtuman vuosina 2018 ja 2022. EM-viikkoon lukeutui myös suurehkojen urheilulajien tapahtumia, kuten yleisurheilun EM-kilpailut. Tänä vuonna EM-viikkoa ei kuitenkaan enää toteuteta, vaan kukin laji järjestää EM-tapahtumansa eri aikoina ja eri paikoissa.

Kustannusnäkökohdat huomioiden SM-viikon kaltaisen massiivisen tapahtumakokonaisuuden kuoppaaminen lienee perusteltua sekä Ylen että urheilutoimijoiden kannalta. Onko pienten urheilulajien ylipäänsä mielekästä tavoitella 2020-luvulla enää ruutuaikaa lineaarisen television ohjelmakaaviosta? Olisiko näkyvyyden kohottamiseen tehokkaampiakin keinoja kuin raskas ja kallis televisiotuotanto? Näitä keinoja lajiliitot epäilemättä miettivät entistä kuumeisemmin SM-viikon kuoppaamisen jälkeen.

Yle Urheilu

20/06/2026

Kahden mediayhtiöt kesken jaetut ottelulähetykset antavat jalkapallon miesten MM-kisojen katsojille herkullisen tilaisuuden vertailuun.

Aamulehden toimittaja Tatu Myllykoski arvioi, että Yle Urheilu ja MTV Urheilu tekevät lähetyksiä erilaisille yleisölle. Hänen mielestään MTV:n kisatiimi pyrkii selvemmin palvelemaan lajiin vihkiytyneitä katsojia ja on selvinnyt sekä selostuskopissa että studiossa Ylen tiimiä paremmin.

Linkki juttuun kommenteissa.

18/06/2026

Avoimesti näkyvän tv-urheilun tulevaisuus puhuttaa myös Kanadassa.

NHL-jääkiekko-otteluiden näyttäminen vapailla kanavilla on päättymässä, kun yleisradioyhtiö CBC ei päässyt NHL-oikeudet omistavan mediayhtiö Rutgers Sportsnetin kanssa sopimukseen viikoittaisten otteluiden esittämisestä.

NHL-jääkiekkopelejä on voinut katsella Kanadassa avoimelta ja maksuttomalta tv-kanavalta 74 vuoden ajan. Vaikka NHL-oikeudet siirtyivät 13 vuotta sitten maksukanavayhtiö Sportsnetille, CBC pystyi jatkamaan viikoittaisen Hockey Night in Canada -lähetyksen näyttämistä kaikelle kansalle alilisenssillä.

Nyt sopimus Sportsnetin kanssa ei enää jatku, ja CBC:n on keksittävä NHL-otteluiden tilalle muuta sisältöä.

NHL:n siirtyminen kokonaan maksumuurin taakse aiheuttaa luonnollisesti tyytymättömyyttä tv-katselijoissa. Moni kysyy, miten kansallislajin suosiolle käy, jos kaikki lapset ja nuoret eivät enää pysty katsomaan huippusarjan otteluita.

CBC will no longer broadcast NHL hockey games after it and national rights-holder Rogers Sportsnet were unable to come to agreement on a new sublicensing deal that would have allowed the public broadcaster to air games on its Saturday program Hockey Night in Canada.

12/06/2026

"1970-luvulla alkaneet suorat värilähetykset ja suomalaiskodeissa yleistyneet väritelevisiot lisäsivät jalkapallon MM-kisojen seurantaa Suomessa. Moni suomalainen on kannattanut arvokisoissa Brasiliaa, Hollantia, Italiaa, Argentiinaa, Englantia tai Saksaa 1970-luvulta lähtien. Väritelevisiolla oli tällaisen fanikulttuurin syntymiseen olennainen vaikutus. Mustavalkolähetykset eivät tee oikeutta Brasilian keltaiselle, Hollannin oranssille, Italian siniselle tai muille jalkapallomaailman ikonisille pelipaidoille."

Jouni Lavikainen kirjoittaa jalkapallon MM-kisojen televisiointihistoriasta ja omista MM-kisojen katselumuistoistaan SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa.

Maailman seuratuin urheilutapahtuma jalkapallon MM-kisat pelataan tänä vuonna Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa.⚽📺 Ylihuomenna alkavien kisojen kunniaksi FT Jouni Lavikainen pohtii uudessa blogikirjoituksessa omaa suhdettaan tv-urheiluun ja erityisesti jalkapallon arvokisoihin:

”Muistan elävästi, kuinka katsoin vanhempieni ja kahden pikkuveljeni kanssa Brasilian ja Italian välistä MM-finaalia pienestä tv:stä motellissa jossain päin Pohjois-Ruotsia. Olin jostain syystä vahvasti Italian puolella, joten Brasilian voittoa rangaistuspotkukilpailussa oli vaikea sulattaa. Roberto Baggion, ”Jumalaisen poninhännän”, potkaistua ratkaisevan rangaistuspotkun taivaan tuuliin vuodatin ensimmäiset kyyneleeni jalkapallon takia.”

Lue Lavikaisen blogikirjoitus loppuun Vähäisistä lisistä!
👉 https://www.finlit.fi/ajankohtaista/blogi/jalkapallohulluuteni-anatomia/

Ruudun täydeltä urheilua -muistitietokeruu on käynnissä! Käy kertomassa omat tv-urheilumuistosi täällä: ⚽https://www.finlit.fi/tv-urheilumuistot

Keruun järjestää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhteistyössä Kallis kilpa tv-urheilusta -tutkimushankkeen ja Urheilumuseo TAHTOn kanssa.

Kuva Helsingin Sanomien jutusta 31.7.1966, jossa kerrotaan jalkapallon MM-loppuottelun 1966 tyhjentäneen Helsingin kadut ja ihmisten kerääntyneen katsomaan ottelua muun muassa radioliikkeen ikkunan eteen.

14/05/2026

MTV:n ja Elisan sopimuskiista ja sen vaikutukset suomalaisten mahdollisuuksiin katsoa jääkiekon MM-kisoja herättävät vilkasta keskustelua verkossa. Keskusteluissa pohditaan myös tv-urheilun yhteiskunnallista arvoa yleisesti. Näkemysten kirjosta saa oivan kuvan oheisen Ylen jutun kommenttipalstalta.

Jopa joka kolmannelta suomalaiselta kotitaloudelta uhkaa jäädä lätkän MM-kisat näkemättä.

12/05/2026

Onko jääkiekon MM-kisakatsomoissa aihetta paniikkiin?

MTV:n kanavilla näkyvät kisat alkavat perjantaina 15.5., m***a jakelusopimuksesta syntyneen kiistan takia ne uhkaavat jäädä osalta kansalaisista näkemättä.

MTV ja Elisa eivät ole päässeet jakelusopimuksesta yhteisymmärrykseen, joten MTV:n ilmaiskanavat pimenevät Elisan kaapeli-tv:n ja Elisa Viihteen asiakkailta keskiviikosta 13.5. alkaen. Epäselvää kuitenkin on, kuinka m***a kotitaloutta pimeneminen koskee. Elisa puhuu 800 000:sta kotitaloudesta, MTV 300 000:sta. Yhtä kaikki, moni maajoukkuekiekon ystävä joutuu nyt elämään epätietoisuudessa siitä, voiko Leijonien pelejä lainkaan katsoa kotisohvalta ellei tilaa maksullista suoratoistopalvelua.

Lisäkiemuroita kiistaan tuo se, että jääkiekon MM-kisat kuuluvat niin kutsuttuihin yhteiskunnallisesti merkittäviin urheilutapahtumiin, joiden täytyy lainsäädännön mukaan näkyä avoimilla maksuttomilla kanavilla. Asetus vapailla kanavilla näkyvistä tapahtumista säädettiin vuonna 2007, ja sen tarkoitus on estää suurten urheilutapahtumien lipuminen kansalaisten enemmistön näkymättömiin maksukanaville.

Asetus ei tarkasti ottaen koske kaikkia miesten jääkiekon MM-kisojen otteluita, m***a muun muassa kaikki Leijonien ottelut ja ratkaisupelit täytyy voida katsoa maksutta.

Elisan johto on jo ehtinyt syyttää MTV:tä siitä, että pimentäessään maksuttomat kanavansa Elisan asiakkailta MTV laiminlyö laissa säädettyä kisojen näyttämisvelvoitettaan.

MTV on vastannut kritiikkiin toteamalla, että se täyttää velvoitteet ”antennijakelullaan, joka mahdollistaa sisältöjen vastaanottamisen käytännössä vapaasti ja maksuttomasti koko Suomessa”. Lisäksi MTV on perustellut, että ”asetuksen tarkoitus ei ole tukea teleoperaattoreiden liiketoimintaa tai velvoittaa MTV:tä sitoutumaan kohtuuttomiin sopimusehtoihin”. Ilmaisusta voi päätellä, että kyse on rahasta.

Jos todella käy niin, että sadat tuhannet suomalaiset jäävät vaille MM-kiekkolähetyksiä, keskustelu yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listausta koskevan asetuksen toteutumisesta ei jää tähän. MTV:lle kyse on tietoisesta riskistä, jolla se koettelee myös omien asiakkaidensa sietokykyä.

Entä miten tilanteeseen suhtautuu MM-jääkiekon esitysoikeuksia myyvä Infront, joka epäilemättä on myynyt oikeudet MTV:lle siinä uskossa, että pelit näkyvät koko kansalle?

Hankkeemme näkökulmasta kyse on kiinnostavasta ennakkotapauksesta, jonka vaikutuksia on aihetta seurata tarkasti.

Linkkejä uutisiin ja tiedotteisiin:

https://yle.fi/a/74-20225505

https://www.sttinfo.fi/tiedote/72035581/mtv-ja-elisa-eivat-ole-paasseet-sopuun-jakelusopimus-paattyy-125?publisherId=69821331&lang=fi

https://elisa.fi/asiakaspalvelu/tv-palvelut/mtv-muutos/

MTV ja Elisa eivät ole päässeet sopuun uudesta jakelusopimuksesta.

09/04/2026

Muistelemme 92 vuoden iässä menehtynyttä selostajalegendaa Seppo Kannasta tällä Urheilumuseon valokuvalla tv-urheilun alkuajoilta🕯️

Seppo Kannas aloitti Yleisradion urheilutoimittajana pian valmistuttuaan voimistelunopettajaksi vuonna 1957. Elokuussa 1963 hän juonsi yhdessä Anssi Kukkosen kanssa television ensimmäisen Urheiluruutu-lähetyksen. Yksi ensimmäisistä selostusmatkoista suuntautui seuraavan vuoden olympiakisoihin Tokioon, jonka sijaintia Kannas kuvassamme osoittaa katsojille.

Kannas tuli yli 40-vuotisen uransa aikana tunnetuksi erityisesti taitoluistelun ja voimistelun asiantuntijana. Hän toimi vuosina 1976-91 Ylen urheilutoimituksen päällikkönä ja jatkoi vielä selostajana muilla kanavilla aina vuoteen 2004 saakka.

Kuva: TAHTO / Urheilumuseo