07/08/2026
Ongelmanratkaisu vai ennaltaehkäisy, osa 2
Kirjoitin aiemmin ongelmanratkaisusta ja ennaltaehkäisystä ja jäin vielä miettimään, että ratsastuksen opetuksessa tämä on toisinaan vähän haasteellista.
Joskus käy niin, että ratsastaja pyytää valmentajaa auttamaan jonkun konkreettisen ongelman ratkaisemisessa. Ongelmat kuitenkin harvoin syntyvät siinä hetkessä, kun ne tulevat näkyviin, eikä niitä siksi useinkaan ratkaista siinä hetkessä.
Sen sijaan valmentaja alkaakin purkaa tapahtumia taaksepäin ja etsiä sitä kohtaa, jossa ongelma oikeastaan sai alkunsa. Siihen kohtaan on usein mahdollista vaikuttaa kun taas näkyvään lopputulokseen ei välttämättä enää olekaan.
Tässä kohtaa saattaa syntyä ristiriita: Ratsastaja kokee tarvitsevansa apua siihen tilanteeseen, joka juuri tapahtui. Valmentaja taas haluaa puuttua tilanteeseen, joka tapahtui jo paljon aikaisemmin.
Molemmat katsovat samaa ongelmaa, m***a eri kohdasta tapahtumaketjua.
Erityisesti kokeneella ratsastajalla on jo paljon tietoa ja ymmärrystä ja hänellä on myös oma käsityksensä siitä, missä ongelma sijaitsee ja miten sitä pitäisi lähestyä. Jos valmentaja ohjaa huomion aivan toiseen asiaan kuin siihen, mikä ratsastajasta tuntuu olennaiselta, voi helposti syntyä tunne, ettei valmentaja ymmärrä ongelmaa lainkaan vaikka todellisuudessa on kyse juuri päinvastaisesta.
Nämä voivat olla niitä hetkiä, jolloin ratsastajan luottamus valmentajaan voi joutua koetukselle.
Onko Sinulla kokemuksia tai esimerkkejä tällaisesta tilanteesta?
(P.S. kuvan ratsukko ei liity mitenkään aiheeseen 🙂)